MANILA Ruokapula, energian hinta, Ukrainan sota, ydinaseiden uhka, ilmasto, inflaatio, taantuman vaara.
Maailmassa on nyt valtavia haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvittaisiin G20-maiden yhteistyötä enemmän kuin koskaan. Se on kuitenkin epätodennäköisempää kuin koskaan geopoliittisten jännitteiden vuoksi.
Maailman johtavien talouksien G20-ryhmä kokoustaa tiistaista keskiviikkoon 15.–16. marraskuuta Balin saarella Indonesiassa.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun näin monen mahtimaan johtajat tapaavat Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
Korkeiden tapaamisten sarja alkaa maanantaina, kun Kiinan ja Yhdysvaltojen presidentit kohtaavat ensimmäistä kertaa kasvokkain nykyisissä viroissaan.
Tässä viisi tärkeintä odotusta liittyen Balin kokoukseen.
1. Kiina ja USA jarruttavat vihanpitoaan
Huipputapaaminen on onnistunut, jos se estää suhteiden luisumisen pahemmaksi.
Kiinan ja Yhdysvaltojen välit ovat heikoimmillaan vuosikymmeniin. Maat käyvät kauppasotaa, kilpailevat teknologisesta herruudesta ja ovat eri puolilla niin Ukrainan, Taiwanin kuin Pohjois-Korean kysymyksissä.
Maiden suhteet luisuivat pohjamutiin, kun Yhdysvaltojen edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi vieraili Taiwanissa elokuussa.
Presidentit Xi Jinping ja Joe Biden ovat keskustelleet tähän asti vain virtuaalisesti sen jälkeen, kun Biden nousi Yhdysvaltojen johtoon vuoden 2021 alussa. Xi on matkustanut koronapandemian alettua kotimaansa ulkopuolelle vain kerran.
Balilta ei odoteta dramaattista parannusta suhteisiin. Tärkeimpänä antina pidetään etukäteen sitä, että maiden johtajat ylipäätään yrittävät liennyttää tilannetta ja estää sitä muuttumasta avoimeksi konfliktiksi.
Jos Kiina suostuu jatkamaan tapaamisia ja vuoropuhelua – jonka se katkaisi Pelosin vierailun takia – se on jo positiivinen ele.
Biden haluaa keskustella Xin kanssa Taiwanin ja Ukrainan lisäksi Pohjois-Koreasta, jonka Yhdysvallat epäilee valmistelevan ydinkoetta. Yhdysvallat on syyttänyt Kiinaa ja Venäjää Pohjois-Korean suojelemisesta.
– Kiina aikoo ottaa ison roolin tämän vuoden G20-kokouksessa, mutta Yhdysvallat tulee sinne matalammin odotuksin, sanoo G20:een perehtynyt indonesialainen tutkija Dandy Rafitrandi.
Hän työskentelee Indonesian Center for Strategic and International Studies (CSIS) -tutkimuslaitoksessa.
2. Venäjä yrittää kiristää viljakuljetuksilla
Mielenkiintoista on, tapaavatko venäläiset amerikkalaisia – tai ylipäätään ketään.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ei saavu Balin kokoukseen eikä todennäköisesti osallistu keskusteluihin videoyhteyden välitykselläkään. Venäjää edustaa ulkoministeri Sergei Lavrov.
Venäjä on ilmoittanut etukäteen, että se tuo G20-kokoukseen ehdotuksen viljan ja lannoitteiden viennistä.
Venäjän ja Ukrainan kesällä tekemä viljasopimus umpeutuu 19. marraskuuta. Venäjä on antanut ymmärtää, että se voi jälleen irtautua YK:n ja Turkin välittämästä sopimuksesta, ellei sen “huolia” huomioida.
Sopimus on elintärkeä, koska se takaa viljatoimitukset Ukrainasta Mustanmeren kautta maailmalle.
Viljakuljetukset nousevat todennäköisesti G20-neuvottelujen keskipisteeksi, arvioi nimettömänä pysytellyt eurooppalainen diplomaatti lokakuussa Reutersille. Diplomaatin mukaan Venäjä käyttää sopimuksen kohtaloa aseenaan kiristäessään myönnytyksiä.
– Jos Venäjä tuo jotain pöytään, se varastaa tietenkin kaikkien huomion, Rafitrandi Ylelle sanoo videopuhelun välityksellä.
Venäjä on ilmoittanut haluavansa keskustella myös venäläisen kaasun kuljettamisesta Turkin kautta Eurooppaan.
Länsimaat ovat vaatineet Venäjän sulkemista ulos G20-ryhmästä, mutta G20-puheenjohtajamaa Indonesia ei ole suostunut siihen. Indonesian harras toive on ollut, että Yhdysvaltojen ja Venäjän edustajat tapaisivat Balilla ja liennyttäisivät “uutta kylmää sotaa”.
3. Ukraina-toiveita ei kannata asettaa korkealle
Käytännössä vipuvarsi on Kiinalla.
Toiveita on elätelty myös Ukrainan rauhanponnistelujen liikahtamisesta G20-kokouksessa.
G20 on kuitenkin talouteen, ei politiikkaan keskittyvä epävirallinen keskusteluryhmä. Sillä ei ole valtaa pakottaa jäseniään kuten Venäjää tekemään jotain, CSIS:n tutkija Dandy Rafitrandi painottaa.
Ryhmä on myös jakautunut. G20-maista Kiina, Intia ja Etelä-Afrikka pidättäytyivät äänestämästä viime kuussa, kun YK:n yleiskokous tuomitsi Venäjän ilmoituksen liittää neljä Ukrainan aluetta itseensä.
G20-maihin kuuluvat näiden lisäksi Argentiina, Australia, Brasilia, Etelä-Korea, Indonesia, Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada, Meksiko, Ranska, Saksa, Saudi-Arabia, Turkki, Venäjä ja Yhdysvallat sekä EU.
Ukrainan suhteen ei siis kannata toivoa liikoja.
– Agendalle saattaisi nousta Ukrainan jälleenrakennusrahaston valmisteleminen, Rafitrandi pohtii.
Ydinaseiden uhka hallinnee kuitenkin valtionjohtajien välisiä keskusteluja.
Kiinan Xi lausui marraskuun alussa vastustavansa ydinaseiden käyttöä Ukrainassa. Tätä on pidetty Xin toistaiseksi kovimpana kritiikkinä Putinia kohtaan.
Kiina ei ole avoimesti kritisoinut Venäjää tai vaatinut sitä vetämään joukkojaan Ukrainasta.
Länsimaiden lobbaus Kiinaa kohtaan on varmasti Balilla kovaa. Kiina on maa, jolla olisi eniten vipuvartta taivutella Venäjää – myös viljatoimitusten jatkamiseksi.
Indonesia on kutsunut huippukokoukseen myös Ukrainan, jonka presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistuu tapahtumaan videopuhelun välityksellä.
4. Edistysaskelia voidaan nähdä ilmastokysymyksissä
Jos G20 pysyy kasassa, se on jo saavutus.
Balin kokoukseen kohdistuvat odotukset ovat kaikkiaan matalat. Esimerkiksi virallista loppulausuntoa, jonka takana kaikki maat voisivat seistä, on tuskin luvassa.
Kokouksen menestystä mitataan kahdenvälisten tapaamisten tunnelmalla, tutkija Rafitrandi uskoo.
– Jo se on saavutus, että Indonesia pitää G20:n hengissä. Jos jokin G7-maista olisi nyt puheenjohtajana, Venäjä olisi voitu potkia ulos ja koko G20 olisi voinut luhistua, hän sanoo.
G7-maita ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Kanada, Japani ja Italia. Ne ovat kehittyneimpiä talouksia.
Rafitrandi ennustaa, että G20-maat voivat löytää yhteistä säveltä energiasiirtymään, ilmastonmuutokseen ja niiden rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
5. Kehittyvät maat nostavat päätään
Kiinan odotetaan puhuvan köyhien maiden puolesta.
Maailmalla riehuva inflaatio eli hintojen nousu on saanut eri maat turvautumaan eri keinoihin sen taltuttamiseksi.
G20-mailta vaadittaisiin koordinaatiota, jotta maailmantalous ei luisuisi taantumaan, Rafitrandi sanoo.
G20-ryhmän pitäisi myös käsitellä rajoituksia, joita jotkin maat ovat asettaneet energian ja ruoan viennille suojellakseen omaa talouttaan.
– Toivon, että G20 pystyisi estämään sen, että maailmantaloutta ja toimitusketjuja vahingoitetaan tällaisilla rajoituksilla, hän sanoo.
Itsekkäät toimet lisäävät myös entisestään kuilua rikkaiden ja köyhien maiden välillä.
Meneillään olevista ruoka-, energia-, korona-, inflaatio- ja ilmastokriiseistä kärsivät eniten köyhät maat. Niitä uhkaa myös velkakriisien aalto.
Kiinan odotetaan pitävän esillä kehittyvien maiden asemaa, tutkija Rafitrandi sanoo.
G20-ryhmä painottuu jatkossa todennäköisesti enemmän kehittyvien ja nousevien talouksien ongelmiin. Indonesian jälkeen ryhmää luotsaavat Intia (2023), Brasilia (2024) ja Etelä-Afrikka (2025).
Lue myös:
Xi: Kiinan ja USA:n on löydettävä keinoja tulla toimeen
YK:n ja Venäjän neuvottelut Mustanmeren viljasopimuksesta ovat alkaneet Genevessä