Päällepäin Slushista ei huomaa, että jokin olisi muuttunut.
Nuoret yrittäjät parveilevat narikan edustalla. Päälavan valot vilkkuvat yhtä kirkkaina kuin ennenkin. Hämärästi valaistun messukeskuksen jokaisesta kolkasta kantautuu tasainen puheensorina.
Kahden päivän ajan Suomeen saapuneet sijoittajat etsivät jälleen tulevaisuuden tähtiä startup-yritysten joukosta.
Jokin on kuitenkin muuttunut, ja sen on huomannut myös kasvuyhtiö Singan toimitusjohtaja Atte Hujanen.
– Kryptomarkkina on romahtanut. Pörssilistattujen teknologiaosakkeiden arvo on romahtanut. Se näkyy ehdottomasti myös aikaisen vaiheen yhtiöissä. Ei ehkä ihan suoraan, mutta kaikki ovat varuillaan. Kukaan ei tiedä missä kohtaa alkaa nousu tai milloin yllätykset loppuvat.
Hujanen oli aikanaan käynnistämässä Slush-tapahtumaa. Tänään hän johtaa karaokeyhtiö Singaa, joka tekee parhaillaan Amerikan-valloitusta. Uuden rahoituksen löytämisellä ei Hujasen mukaan ole kiire, mutta Startup-yrittäjän Slush-kokemukseen kuuluu keskustelut pääomasijoittajien kanssa.
Hujasen mukaan taantuma ja pörssien alamäki on saanut sijoittajat entistä varovaisemmiksi.
– Vuosi sitten sijoittajat kysyivät, kuinka nopeasti käyttäjämäärä kasvaa, nyt kysytään onko yhtiö kannattava – tai milloin se aikoo olla kannattava.
Startup-tähdet säästökuurilla
Startuppeihin mielletään maksimaalinen kasvu. Jos liiketoimintaidea toimii, niin yritystä kasvatetaan tappioista piittaamatta – sitä varten otetaan rahaa pääomasijoittajilta.
Swappien operatiivinen johtaja Emma Lehikoinen uskoo, että jatkossa kannattavuus on kuitenkin korkeammalla sijoittajien vaatimuslistalla.
– Tänä vuonna Slushissa näkyy varmasti se, että markkinoilla on tapahtunut paljon. Sijoittajat on kääntäneet painopistettä hyperkasvun ajasta kannattavan kasvun suuntaan – ja se on teema, jonka kanssa kasvuyritykset tekevät nyt töitä, Lehikoinen totesi.
Käytettyjä ja kunnostettuja älypuhelimia myyvä Swappie on yksi Suomen startup-kentän tähdistä. Yhtiön markkina-arvon on laskettu lähestyvän miljardin euron rajaa.
Vielä helmikuussa yhtiö kertoi uudesta yli sadan miljoonan euron rahoituskierroksesta ja suunnitteli Helsingin Sanomien mukaan palkkaavansa yli tuhat uutta työntekijää. Kesällä yhtiö kertoi kuitenkin vähentävänsä väkeä.
Lehikoisen mukaan Swappien työntekijämäärä laski kahdellasadalla nykyiseen 1200 työntekijään.
– Me olemme tehneet päätöksiä, jotka mahdollistavat sen, että voimme pitkällä tähtäimellä tavoitella missiotamme, Lehikoinen sanoo.
– Olemme nähneet tänä syksynä, että tosi monet yhtiöt ovat tehneet vaikeita päätöksiä.
Samanlaisen uutisen kertoi kesällä oululainen hyvinvointisormusten kehittäjä Oura.
– Meillä oli pienet yt-neuvottelut. Suomessa muistaakseni vähennettiin noin neljä prosenttia, sanoo Ouran teknologiajohtaja Teemu Kurppa.
Yhtiöllä on noin 480 työntekijää, joista puolet Suomessa.
Myös markkinointibudjettia leikattiin – televisiokampanjoiden sijasta yhtiö hakee näkyvyyttä yhä enemmän brändikumppanuuksien kautta. Tunnetuin kumppani on luksusbrändi Gucci.
– Yritämme kasvaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Maailmantilanne on sellainen, että seuraaviin rahoituskierroksiin ja kannattavuuteen on hyvä olla riittävästi kiitorataa.
Kiitorata on startup-yritysten ja pääomasijoittajien yhteistä slangia. Se tarkoittaa kuinka pitkään kasvuyhtiön rahat riittävät ilman uutta rahoitusta.
Juuri nyt rahoitusta ei kannattaisi ottaa, sillä sijoittajat ovat käyneet varovaisiksi, eivätkä he maksaisi yhtiöistä todennäköisesti yhtä paljon kuin ennen. Tämän sai kokea esimerkiksi ruotsalainen maksuyhtiö Klarna, jonka laskennallinen markkina-arvo oli viimeisimmällä rahoituskierroksella alle seitsemän miljardia dollaria.
Se on vähän verrattuna siihen, että vuonna 2021 yhtiö oli kerännyt pääomia lähes 50 miljardin dollarin arvostustasolla.
Kuten alla oleva kuva kertoo, kasvuyhtiöiden rahoitus on hiipunut kansainvälisesti.
"Jos Nasdaq pysyy alhaalla ensi kesään ja yli..."
– Tunnelma on muuttunut merkittävästi, toteaa pitkän linjan pääomasijoittaja Artturi Tarjanne.
– Marraskuussa Nasdaq lähti luisuun ja teknologiayritysten arvot tippuivat. Yhdysvalloissa venture capital -sijoitusten määrä on pudonnut lähes kolmannekseen siitä, mitä ne olivat vuosi sitten. Suomessa ja Euroopassa tämä on näkynyt vasta kesän jälkeen.
Vuosien ajan teknologiaosakkeisiin ja kasvuyhtiörahastoihin virtasi rahaa. Nollakorkojen aikana sijoittajat olivat valmiita panostamaan kaukaisiin ja epävarmoihinkin tuotto-odotuksiin. Loppukiri nähtiin koronavuosina, jolloin taloutta elvytettiin ja moni teknologiayhtiö huomasi kysynnän räjähtävän.
Nyt tilanne on muuttunut. Korot ovat nousussa ja teknologiapörssi alamaissa.
Kun sijoittajat eivät pääse tienaamaan uusilla pörssilistautumisilla, uusiin yrityksiin sijoittaminen ei houkuttele.
– Enää ei tehdä isoja rahoituksia sillä ajatuksella, että kohta yhtiössä on iso exit. Se kauhu on tarttunut kaikkiin myöhemmän vaiheen kasvuyhtiöihin. Ja sieltä se valuu pienempiin yhtiöihin, mitä pidempään tilanne kestää.
Tarjanteen Nexit Ventures on rahoittanut kasvuyhtiöitä 1990-luvulta lähtien. Noihin vuosiin on mahtunut pari isompaa romahdusta – vuoden 2000 it-kupla ja finanssikriisin jälkeinen äkkipysäys vuonna 2008.
Jos huonosti käy, kolmas romahdus on juuri käynnistymässä.
– Jännittävää nähdä, miten ensi vuosi menee. Jos Nasdaq pysyy alhaalla ensi kesään ja yli, sitten rupeaa oikeasti olemaan tukalat paikat.
Sitten hyvät uutiset
Aloittelevan startup-yrittäjän onni on, että pääomasijoittajien varovaisuus tuntuu tässä vaiheessa kohdistuvan ennen kaikkea myöhäisen vaiheen kasvuyhtiöhin – sellaisiin, joiden myynti tai pörssilistaus viivästyy huonon markkinatilanteen vuoksi.
Singa-yhtiötään luotsaava Hujanen uskoo, että suomalaiset yhtiöt saattavat pärjätä uudessa tilanteessa muita paremmin.
– Täällä on aina eletty nälässä, hän sanoo.
– Suomessa on paikallinen riskirahoitusmarkkina pienempi kuin naapurissa Ruotsissa saati Yhdysvalloissa. Täällä on aina jouduttu rakentamaan yhtiöitä pienemmällä määrällä rahoitusta ja siksi on mietitty kuka tuotteesta maksaa ja milloin.
Hyvä uutinen on myös se, että lihavien vuosien jälkeen pääomasijoittajien kukkarot pullistelevat rahaa. Jos yhtiön tuote tai palvelu houkuttelee ja eivätkä yrittäjät ylihinnoittele yhtiötään, Slushista voi hyvinkin löytyä sopiva kumppani.
Tapahtuman järjestäjien mukaan Slushin tehtävä onkin juuri nyt erityisen tärkeä.
– Tänä vuonna Slushissa on enemmän kasvuyrittäjiä ja sijoittajia kuin koskaan aikaisemmin. Tällaisena aikana Slushin kaltaisten tapahtumien merkitys korostuu, operatiivinen johtaja Aino Bergius sanoo.