Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tekoäly tarjoaa Slushissa eroottisia ruotsalaisia kokemuksia ja todellisen ihmisen tuntuisia pelihahmoja

Slushissa esitellään tänäkin vuonna viihdeteollisuutta ja ilmiöitä, joita tulee etenkin itäisestä Aasiasta. Esillä on myös vaatetukseen liittyviä keksintöjä, joilla esimerkiksi pyritään eroon pikamuodista.

Yahaha-peliyhtiö demokratisoi 3D:n käyttöä
  • Jussi Mankkinen

Tulevaisuus esittäytyy jälleen Helsingissä käynnissä olevassa Slush-tapahtumassa. 

Vielä pari vuotta sitten Slushissa näkyi runsaasti virtuaalitodellisuutta eli VR:ää hyödyntäviä uusia innovaatioita, tänä vuonna virtuaalilasien taakse ja omiin maailmoihinsa kätkeytyneet ihmiset melkeinpä loistivat poissaolollaan. 

Sen sijaan tekoäly tuntuu tällä hetkellä olevan monen startupin ja yrityksen toiminnassa mukana.

– Tekoäly on tällä hetkellä todella kiehtova ja jännittävä asia. Se on game changer ihan kaikille, vuonna 2020 perustetun ruotsalaisen PIRR-start upin toimitusjohtaja Anna Wallander kiteyttää. 

Pirr-eroottinen kokemus.
Pirr tarjoaa tekoälyllä terästetyn eroottisen kokemuksen. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

PIRR on äskettäin kehittänyt tekoälyyn pohjautuvan samannimisen – voisiko sanoa – digitaalisen kokemuksen, jota Wallander kutsuu "eroottisten fantasioiden uudeksi maailmaksi". Siinä käytetään NLP-kieliteknologiaa, jossa tietokone opetetaan ymmärtämään ihmisen käyttämää kieltä. Tämä sopii mainiosti PIRR-ideologiaan, jonka mukaan aivot ovat ihmisen suurin sukupuolielin. 

– Romantiikka ja erotiikka ovat maailman tuottoisin kirjallisuusgenre, ja todella monet pitävät tällaisesta sisällöstä. Me halusimme kuitenkin tehdä jotakin aivan uudenlaista. Käyttäjän on mahdollista olla vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa ja käyttäjä myös pystyy kertomaan ja kustomoimaan oman eroottisen tarinansa, Wallander kertoo. 

Anna Wallenberg.
Toimitusjohtaja Anna Wallander ruotsalaisesta Pirristä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Mies virtuaalilasit päässä.
Suomalaisfirma Glue tarjoaa todentuntuisia kokouksia ja kohtaamisia virtuaalimaailmassa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Kolmiulotteinen maailma kuuluu kaikille

Neuroverkkojen ja tekoälyn viimeaikainen huima kehitys näkyy myös videopeleissä. Tekoäly on vaikuttanut paitsi peliteknologiaan myös siihen, että pelaaminen on entistä upottavampaa virtuaalitodellisuuteen. 

– Nuorempana pelihahmosta tuli aina tunne, ettei se ollut todellinen. Jos esimerkiksi keskusteli pelihahmon kanssa tiesi oikein hyvin, että hahmon repliikit oli kirjoitettu etukäteen. Tekoälyn ansiosta pelihahmoista on tullut ikään kuin persoonallisempia: tuntuu siltä, että kommunikoi jonkun todellisen ihmisen kanssa, Yahaha-pelistudion perustajiin kuuluva operatiivinen johtaja Pengfei Zhang toteaa. 

Pengfei Zhang.
Yahaha-pelifirman Pengfei Zhang haluaa tarjota kolmiulotteista digitaalisuutta kaikille. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Toissa vuonna Helsingissä perustetun, kovassa nousukiidossa olevan Yahahan ideologiaan ja tavoitteisiin kuuluu pelinteon mahdollistaminen kaikille. Niinpä Slushissakin yhtiö mainosti no-code 3D game-creation -alustaansa, jonka avulla kuka tahansa pystyy tekemään pelisisältöä. 

– Animaatiot tai pelien 3D-sisällöt ovat tavallisesti ammattilaisten tekemiä ja sinulla pitää olla teknologista osaamista, jotta tällaisten toteuttaminen onnistuisi. Me haluamme mataloittaa rimaa: yksi klikkaus, ja pelisi on valmiina ja tarjolla miljoonille ihmisille.

Pengfei Zhangin mukaan me elämme nyt digitaalista aikakautta, ja internetissä kaikki siirtyy kaksiulotteisesta kolmiulotteiseen maailmaan. 

– 3D on tulevaisuutta, ja jokaiselle olisi suositeltavaa oppia siitä jotakin. Tätä voi verrata vaikkapa TikTokiin käyttöön, josta kenelläkään ei ollut mitään käsitystä joitakin vuosia sitten. Meidän tapauksessamme kyse on 3D-sisällön demokratisoimisesta. 

Pikamuoti tulilinjalla

Slushissa pyritään tarjoamaan jokaisena vuonna ympäristöä helliviä ekologisia ratkaisuja. Esimerkiksi pikamuoti on ollut EU:n tulilinjalla jo pitkään ja unioni haluaakin, että EU:ssa myytävät tekstiilituotteet olisi tuotettu ympäristöä kunnioittaen. 

Antti Rönkkö.
Ioncellin Antti Rönkkö ja puusellusta valmistettua tekstiilikuitua. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Tällainen ominaisuus löytyy suomalaisen Ioncellin kehittämästä täysin uudenlaisesta kierrätyskelpoisesta tekstiilikuidusta, jonka raaka-aineena on puusellu. 

– Tämän tekstiilikuidun tavoitteena on korvata maailmasta muun muassa puuvilla, Ioncellin toimitusjohtaja Antti Rönkkö kiteyttää. 

Selluloosasta tehtyä kangasta.
Puusellukuidusta valmistettua kangasta. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Tekstiilikuitua on prosessoitu jo vuosikymmenen ajan, ja sen valmistamisessa käytetään muun muassa ionista nestettä. Ioncellilla on pilottilaitos Aalto-yliopiston tiloissa Espoossa, ja tarkoituksena on, että ensi vuonna alkaa tapahtumaan. 

– Ioncell-teknologiamme soveltuu mainiosti tekstiilikuitujen kierrättämiseen. Se on yksi merkittävä tekijä, kun pyrimme luomaan kiertotaloutta vaate- ja tekstiiliteollisuudessa, Antti Rönkkö sanoo. 

Osmankäämin haituvia.
Osmankäämin kukinnon pumpulisia ja pehmeitä haituvia. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Katja Lahti.
Aalto-yliopiston Katja Lahti ja osmankäämillä täytetty takki. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Ympäristöystävällistä kuitua saadaan myös Typha Latifoliasan eli osmankäämin kukinnon villaisista ja pehmeistä höytyvistä, joista tehdään Fluff Stuff -nimistä untuvan korvaavaa täytettä vaikkapa takkeihin ja tyynyihin. 

– Osmankäämiä on käytetty Suomessa aiemminkin lämpimänä täytteenä, eli sen termodynaamiset hyödyt on ymmärretty jo kauan sitten. Nyt olemme ryhtyneet miettimään uudestaan, voisiko tätä mahtavaa kasvia käyttää nykyaikaisissa vaatteissa, projektipäällikkö Katja Lahti Aalto-yliopistosta kertoo. 

Kustomoituja uistimia

Photoshopin eli fotarin vastapainoksi Suomessa on kehitetty Sumo, joka on selaimessa toimiva piirtotyökalu. Sumo Appsin technical adviser Janne Keräsen mukaan piirtotyökalulla on tällä hetkellä kymmenen miljoonaa kuukausittaista käyttäjää. 

– Fotarista Sumo eroaa nimenomaan siten, että sitä voi käyttää selaimessa. Se ei vaadi isoja resursseja paikalliselta koneelta, eli se toimii kevyemmälläkin raudalla. 

Janne Keränen.
Janne Keränen Sumo Appsista. Taustalla itse piirtotyökalua. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Tekoäly on hiipinyt myös Sumoon: sillä pystyy nyt rakentamaan kuvia samaan tapaan kuten vaikkapa Midjourneylla, eli sanoja syöttämällä. 

Slushissa on esillä myös varsin poikkeuksellisia ja persoonallisia esineitä, nimittäin Sumon avulla kuvioituja ja kustomoituja uistimia. Niitä on moni käynyt ihastelemassa. 

Kustomoituja uistimia.
Sumon avulla kustomoituja uistimia, jotka herättivät Slushissa runsaasti kiinnostusta. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Aivotoimintaa virkistäviä korealaisia pelejä

Itäinen Aasia on poikkeuksetta hyvin edustettuna Slushissa jokaisena vuotena. Tämä vuonna Etelä-Koreasta Slushiin saapui UNIST-yhtiön kehittämä UCUBE, joka on uudenlainen ja muotoilultaan kyberajan versio ikonisesta Rubikin kuutiosta. 

UCUBEn tarkoituksena on paitsi viihdyttää, myös virkistää aivotoimintaa ja kehittää kognitiivisiä kykyjä. UNISTin toimitusjohtaja, viihdehybridin keksijä Kwan Myung Kim suositteleekin, että vanhemmat ostaisivat lapsilleen kännykän sijasta kuution. 

Korealainen UCUBE-kuutio.
Korealainen UCUBE on uuden ajan versio klassisesta Rubikin kuutiosta. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Rolling Seeds -peli.
Korealaisessa Rolling Seeds -pelissä on sekä fyysisiä että digitaalisia elementtejä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Niin ikään korealainen Rolling Seeds -peli on yhdistelmä analogista ja digitaalista: fyysiset pelimerkit saavat digitaalisen näyttöruudun reagoimaan ja toimimaan. Tälläkin koko perheen pelillä on pedagogisia tavoitteita: sen avulla voi opiskella esimerkiksi englantia. 

Megumi Kobayashi.
Megumi Kobayashi japanilaisesta Heralbony-firmasta. Kobayashin paita on firman taiteilijoiden käsialaa., kuten taustakangaskin. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Japanilaisyrityksen mainos.
Heralbonyn taiteilijoiden teoksia on ollut Japanissa paitsi hotelleissa myös julkisissa tiloissa. Niitä leimaa värikkyys, ja taiteilijoina on muun muassa down-henkilöitä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Solmioita.
Heralbonyn taiteilijoiden suunnittelemia solmioita. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Japanilainen Heralbony-firma taas promotoi ja lisensoi taidetta, jota ovat tehneet autistiset, kehitysvammaiset ja psyykkisesti toimintarajoitteiset henkilöt. Heralbony on ollut yhteistyössä muun muassa japanilaisten hotelliketjujen ja muotitalojen kanssa. 

– Haluamme tätä kautta ja toiminnallamme vähentää ennakkoluuloja, joita tällaisia ihmisiä kohtaan saattaa yhteiskunnassamme olla. Lisäksi tällainen taide todellakin piristää päivääsi: se uhkuu voimaa ja värejä, Heralbonyn talousjohtaja Megumi Kobayashi toteaa. 

Korealainen yrittäjä.
Tuottaako lemmikkikoiran pitäminen muodikkaana ongelmia? Apua tarjoavat korealainen Jaehong Jung ja Doggly, joka hyödyntää tekoälyä. Doggly on alusta, joka pystyy mittaamaan koiran koon pelkän valokuvan perusteella. Tämä helpottaa koiranvaatteiden ostamista netistä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Lue myös:

Slushin tunnelma on "muuttunut merkittävästi" – sijoittajat kysyvät startup-yrittäjiltä nyt aivan eri kysymyksen kuin vuosi sitten