Vuodenvaihteessa aloittavat hyvinvointialueet kipuilevat rahan riittävyyden, hoitovelan, tietojärjestelmähaasteiden ja henkilöstön saatavuuden kanssa. Tämä tuli selväksi, kun hyvinvointialueiden edustajat kertoivat hyvinvointialueen valmistelun tilanteesta tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteet mullistavaan uudistukseen on aikaa enää runsas kuukausi.
Tilaisuuden aluksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) totesi, että haasteet alueilla ovat melkoisia ja niillä kaikilla on edessä jokaisella omat vaikeutensa.
– Olemme iloisia, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat hyvinvointialueiden yhteisiin käsiin ja turvaamme vahvemmat hartiat, joissa sote-uudistuksessa on kyse, Kiuru totesi
Historiallisen uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta vastaavat tammikuun alusta lähtien kuntien sijaan 21 hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki.
– Tavoite on se, että vuodenvaihteessa ihmiset eivät huomaisi muutosta, mutta että muutaman vuoden viipeellä ihmiset huomaisivat positiivisen muutoksen, totesi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.).
Samaa mieltä oli sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.)
– Tavoitteena on, että alueen asukkaat eivät huomaa sitä isoa muutosta, jota tässä on tehty, vaan että palvelut jatkuvat yhtä sujuvasti kuin tähänkin asti.
Alueet valmistautuvat ongelmiin ja kipuilevat rahan kanssa
Pitkin syksyä hyvinvointialueet ovat ilmaisseet huolensa siitä, että niille myönnetty rahoitus ei tule riittämään. Tämä nousi vahvasti esiin myös tiistain tiedotustilaisuudessa.
Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila oli itse sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä valmistelemassa hyvinvointialueen rahoituslakia. Hänen mukaansa siinä ei kuitenkaan huomiotu riittävästi ensimmäisiä vuosia, kun hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy ja muutosta tehdään. Lisäksi enemmän olisi hänen mukaansa pitänyt kiinnittää huomiota siihen, että hoitovelan purkuun tarvitaan rahaa.
–Talous on merkittävä haaste, kiteytti myös Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen.
Hänen mukaansa rahoitusmallissa ei ole huomioitu kaikkea tarvittavaa. Ensi vuoden talousarviosta on tulossa heilläkin useita kymmeniä miljoonia euroja alijäämäinen.
– Jos lisää rahaa ei tule, teemme sopeuttamisohjelman, joka hyväksytään ensi kesäkuussa, Kinnunen totesi.
Rahoitusmallissa ei myöskään ole huomioitu pääkaupunkiseudun erityispiirteitä ja sitä, miten sosiaaliset ongelmat kasvattavat palveluiden kysyntää ja rahoituksen tarvetta, totesivat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö ja Helsingin sosiaali- ja terveyspalvleuiden johtaja Juha Jolkkonen.
Ministeri Kiuru totesi, että esimerkiksi alueiden syliin rysähtävä hoito- ja hoivavelka on ratkaistava, koska se vaikuttaa hyvinvointialueiden talouteen.
– Käytännössä me pyydämme, että hoidetaan kaikki sairaat, joita on paljon enemmän kuin alunperin on ajateltu ja paljon pienemmällä rahoituspohjalla. Ja se ei valitettavasti tule onnistumaan.
Kiurun mukaan hallitus palaa alueiden rahoitustilanteeseen ja katsoo, miten kokonaisuutta pystytään viemään eteenpäin.
Uudistukselle toivotaan työrauhaa
Uudistukseen sisältyy valtava tieto- ja viestintäteknologian siirto. Alueilla keskitytäänkin nyt kriittisten toimintojen siirtämiseen vuodenvaihteessa. Varsinainen uudistustyö alkaa myöhemmin.
Alueet keskittyvätkin vuodenvaihteessa siihen, että aikaan saadaan turvallinen siirtymä: että välttämättömät tietojärjestelmät siirtyvät ja toimivat ja palvelutuotanto pyörii.
Uudistukselle pitää antaa työrauha ja mahdollisuus onnistua, totesi Pirkanmaan hyvinvointialueen edustaja.
Kanta-Hämeen Olli Naukkarinen puolestaan toivoi valtioneuvostolta selkeämpää kokonaisohjausta. Hänen mukaansa ministeriöt toimivat tilanteessa kuin eronnut aviopari, joka riitelee lapsen kautta.
– VN:n pitäisi muodostaa kokonaisohjaus, sillä saavutettaisiin paljon, Naukkarinen sanoi.
Sote-uudistuksella on monta tavoitetta: tasata terveys- ja hyvinvointieroja, turvata yhdenvertaiset palvelut, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata työvoiman saanti, hillitä kustannusten kasvua ja vastata haasteisiin, jotka johtuvat siitä, että syntyvyys laskee ja väestö vanhenee.
Ministeri Kiuru uskoo, että parin kolmen vuoden aikana asiakkaallekin alkaa näkyä se, että palveluiden järjestäjät ovat pääosin saman katon alla, eikä eri tasoilla ole esimerkiksi tarvetta kiistellä siitä, miten potilaan hoitopolku toteutetaan.
Hänen mukaansa hyvinvointialueiden on esimerkiksi tärkeää pohtia sitä, miten ihminen saadaan mahdollisimman aikaisin hoitoon, jotta tarvetta kalliille ja raskaalle erikoissairaanhoidolle ei tule.
Monen hyvinvointialueen edustaja totesikin, että haasteista huolimatta valmistelutyötä tehdään innokkaalla ja luottavaisella mielellä.
Muokkaus 22.11. kello 14.38: Juttua täydennetty ministeri Kiurun kommenteilla hyvinvointialueiden taloudesta.