Haavisto: "En halua spekuloida hallituksen hajoamisella" – Nato-esitys jätettiin eduskuntaan

Ruotsin päätöksenteko vaikutti myös Suomen hallituksen etenemiseen

Ulkoministeri Pekka Haavisto myönsi, että Ruotsin tilanne Nato-jäsenyyden kanssa vaikutti hallituksen esityksen antamiseen.

– Ruotsin eduskunnan prosessi on hieman erilainen. Ilmeisesti se pystytään tekemään siellä paljon nopeammin tarvittaessa. Senkin otimme tässä huomioon, Haavisto sanoi.

Hallitus on pyrkinyt siihen, ettei Suomea tarvitsisi odottaa sitten, kun kaikkien jäsenmaiden ratifiointi on valmis.

Haaviston mukaan Ruotsin uusi hallitus on sitoutunut vanhan hallituksen Nato-linjauksiin.

Haavisto: Hallituksen eteneminen ei ole ärsyttänyt Turkkia

Ulkoministeri Pekka Haavisto totesi tiedotustilaisuudessa, että Suomi on pitänyt Unkarin ja Turkin ajantasalla kansallisesta päätöksenteosta.

– Kaikki riskejä välttääksemme olemme olleet hyvin avoimia siinä, mikä on Suomen päätöksentekojärjestys. Olen Turkille kertonut useassakin yhteydessä, mikä on meidän hallituksen suunnitelma ja tämä ei ole herättänyt mitään huolta heissä, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan turkkilaiset ovat ymmärtäneet hyvin, että Suomen pitää tehdä päätökset myös kansallisesti.

Ulkoministeri myös muistutti, että Suomi ei voi tehdä aivan viimesijaisia päätöksiä, ennen kuin kaikkien Naton jäsenmaiden ratifioinnit ovat kasassa.

Kansalaiset jättivät paljon kriittisiä lausuntoja Nato-esitykseen – Ulkoministeri Haavisto: Ihmiset käyttivät mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä

Yksittäiset kansalaiset antoivat paljon palautetta hallituksen Nato-esitykseen. Yhteensä lausuntoja annettiin noin 1 600.

Isossa osassa yksittäisten kansalaisten lausunnoista suhtauduttiin Nato-jäsenyyteen kriittisesti.

– Tietysti on joukko ihmisiä ja kuten eduskunnassakin pieni joukko, joka vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Nämä ihmiset käyttivät tämän mahdollisuuden ilmaistakseen mielipiteensä, Haavisto sanoi.

Oikeuspäällikkö Suvanto totesi, että monissa lausunnoissa vaadittiin kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä.

– Tähän ei tietenkään ole juridista velvoitetta, Suvanto kertoi.

Haavisto perusteli hallituksen ratkaisua muun muassa sillä, että eduskunta on ilmaissut lähes yksimiellisen tuen Nato-jäsenyydelle. Tämä heijastelee kansan tukea etenemiselle.

Ulkoministeri Haavisto: "Vähän värähti", kun päätös esityksestä tehtiin

Ulkoministeri Haavisto myönsi tiedotustilaisuudessa, ettei päätös Nato-esityksestä jättänyt häntä kylmäksi.

– Istuimme valtioneuvostossa ja tämä oli ainoa käsittelyssä oleva asia tänään. Pääministeri totesi, että nyt tapahtuu historiallinen päätös, ja kyllä se vähän värähti varmasti jokaisella sisuksissa tilanteessa, jossa mietitään Suomen turvallisuutta, Haavisto totesi.

Haavisto totesi, että itsenäisyyspäivän läheisyys antoi päätökselle myös oman mausteensa.

Nato-maiden ulkoministerit tapasivat muutama päivä sitten Romaniassa. Haaviston mukaan hänelle vahvistui entisestään ajatus siitä, että jäsenmaiden tuki Suomelle ja Ruotsille hakemusprosessin aikana on vahva.

Tämä pitää sisällään myös kevään aikana tehdyt turvalupaukset Suomelle ja Ruotsille. Muun muassa Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat antaneet "turvatakuita" Suomelle ja Ruotsille.

Ulkoministeriön oikeuspäällikkö Suvanto: Esitykseen ei tullut sisällöllisiä muutoksia lausuntojen perusteella

Ulkoministeriön oikeuspäällikkö Kaija Suvanto sanoi, ettei Nato-esitykseen tehty sisällöllisiä muutoksia lausuntojen perusteella.

Sen sijaan esitystä syvennettiin ja täydennettiin palautteen avulla.

– Valtioneuvoston ja tasavallan presidentin osalta avattiin enemmän utva ja tp-utvan toimintaa virkamiesvalmistelua, mikä liittyy Naton toimintaan. Taloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia viranomaistoimintaan täydennettiin, Suvanto sanoi.

Suvannon mukaan myöhemmin tarkastellaan sitä, onko tarpeen tehdä muutoksia lainsäädäntöön myöhemmin jäsenyyden takia.

Haavisto: Eduskunnan kanssa ei ole käyty ennakkoon keskustelua

Ulkoministeri Haavisto ei ole käynyt keskustelua eduskunnan kanssa siitä, kuinka pitkälle esitystä halutaan viedä.

– Nyt näyttää mahdolliselta, että Unkarin ratifiointi tulisi helmikuun alussa. Turkin ratifioinnin eteen tehdään koko ajan töitä, Haavisto sanoi.

Hallituksen ajatuksena on ollut se, että Suomen pitää olla valmis heti, kun ratifioinnit Unkarista ja Turkista tulevat.

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuun alussa 2023. Haaviston mukaan seuraava eduskunta voi jatkaa siitä, mihin edellinen on jäänyt esityksen käsittelyssä.

UIkoministeri sanoi, ettei hallituksen rakoilu ole vaikuttanut esityksen jättämisen nopeuttamiseen. Ajatuksena on ollut, että eduskunta saisi mahdollisimman paljon aikaa esityksen läpikäyntiin.

Haavisto: En halua spekuloida hallituksen hajoamisella

Ylen toimittaja Kristiina Tolkki kysyi tiedotustilaisuudessa siitä, mitä Nato-esitykselle tapahtuu, jos hallitus hajoaa.

Hajoamisella on spekuloitu jo viikkoja, kun hallituspuolueiden toraisat välit ovat pulpahtaneet julkisuuteen eduskunnassa.

– En halua spekuloida hallituksen hajoamisella. Uskon, että hallitus pysyy toimintakykyisenä vaaleihin saakka, Haavisto sanoi.

Esitys etenee nyt eduskuntaan ja se voi tehdä asiasta lopullisen mietinnön. Eduskunnan äänestyksen jälkeen asia etenee tasavallan presidentin pöydälle.

– Presidentti tekee asiasta viimeisen päätöksen, Haavisto sanoi.

Eduskunnan pitää kuitenkin itse päättää siitä, äänestääkö se jo tällä kaudella mietinnöstä.

Hallitus on kuitenkin tehnyt asiassa oman osuutensa esityksen osalta, mutta Haaviston mukaan toimintakykyistä hallitusta tarvitaan muun muassa neuvotteluissa Turkin ja Unkarin kanssa.

Turkki ja Unkari eivät ole vielä ratifioineet Suomen sopimusta.

Näiden maiden ratifiointien jälkeen Suomi voi vasta liittyä Naton jäseneksi.

Haavisto nosti esille myös sen, että kansainvälisessä tilanteessa voi tapahtua nopeita muutoksia kuten Nord Stream -kaasuputkien räjähdyksissä ja Puolan ohjusiskuista voidaan nähdä. Tämäkin takia tarvitaan Haaviston mukaan toimintakykyinen hallitus.

Ulkoministeri Pekka Haavisto: Nato-esityksen eteneminen on tärkeää Suomelle

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi medialle, että hallitus on jättänyt tänään esityksen eduskunnalle Nato-jäsenyydestä.

– On tärkeää, että eduskunnalla on tarvittava aika käsitellä Suomen liittymistä Natoon, Haavisto totesi.

Haaviston mukaan Suomi ja Ruotsi ovat valmiita liittymään Natoon, kun kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet liittymiset.

Haaviston mukaan Nato-esitys keräsi paljon lausuntoja osakseen. Yhteensä lausuntoja annettiin noin 1600 kappaletta.

– Suurin osa lausunnoista tuli yksittäisiltä ihmisiltä. Kaikki lausunnot on huomioitu esityksessä, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan eduskunnan päätös liittymisestä voidaan tehdä yksinkertaisella enemmistöllä, koska kyse ei ole merkittävän toimivallan siirtämisestä kansainväliselle järjestölle.

Valtioneuvosto jätti tänään maanantaina eduskunnalle esityksen Suomen Nato-jäsenyydestä. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vastasi heti istunnon jälkeen median kysymyksiin.

• Yle näytti tiedotustilaisuuden suorana Areenassa.
• Päivitimme tilaisuuden keskeisen annin tähän juttuun.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet on ratifioinut jo 28 Naton jäsenmaata. Jäsenhakemuksien ratifiointia odotetaan vielä Turkilta ja Unkarilta. Unkari on luvannut ratifioida maiden hakemukset helmikuussa.