Suomi saattaa tänä talvena joutua katkomaan sähköjään, koska Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi päällä on Euroopan laajuinen energiakriisi.
Yle kertoi lauantaina, että vielä muutama vuosi sitten Huoltovarmuuskeskus piti esillä vaihtoehtoa, että purettavia hiililauhdevoimaloita pidettäisiin säilössä kriisiaikojen varalta. Fortum kävi keskuteluja hallituksen ja ministeriön kanssa, mutta voimaloiden säilyttämiselle ei nähty tarvetta.
Myös Pohjolan Voimasta todettiin Ylelle, että Huoltovarmuuskeskus ymmärsi huolen, mutta päättäjien tuki puuttui.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä kuitenkin todettiin, että asia oli energiayhtiöiden ja Huoltovarmuuskeskuksen välinen – asiaa ei päätetty ministeriössä tai hallituksessa.
Artikkelista voikin jäädä kuva, että käytöstä poistettujen hiilivoimaloiden säilyttämistä pohdittiin vain jossain alemmalla virkamiestasolla. Näin ei kuitenkaan ollut.
On ilmeistä, että:
- Sähkömarkkinoiden vapautumiseen liittyvä huoltovarmuusriski on ollut tiedossa vähintään vuosituhannen vaihteesta lähtien.
- Tuuli- ja aurinkovoiman haasteista puhuttiin viimeistään vuonna 2013.
- Venäjä-riskistäkin kirjoitettiin jo vuonna 2017.
Noihin vuosiin mahtuu monta hallituskokoonpanoa.
Seuraavassa on kuvaus siitä, mitä Suomen sähköntuotannon huoltovarmuusongelmista ja toisaalta hiilivoimaloiden varmuusvarastoinnista on kerrottu.
1. Sähköyhtiöt "sysäävät" voimaloitaan valtiolle
Vuonna 2000, siis yli kaksi vuosikymmentä sitten, kerrottiin sähköyhtiöiden suunnitelmista. Ne aikoivat huoltovarmuuden nimissä “sysätä varavoimaansa valtiolle”, kuten Taloussanomat asian muotoili.
Otsikosta voi päätellä, että yhtiöiden suunnitelmiin suhtauduttiin terveen epäillen. Toisaalta maailma oli muuttumassa. Suljetuilla sähkömarkkinoilla sähköyhtiöt olivat vastanneet varavoimasta. Avoimessa kilpailussa niillä ei enää ollut siihen velvollisuutta.
Jos valtio kustantaisi varavoiman, kustannusten arvioitiin nousevan vähintään kymmeniin miljooniin markkoihin.
Asia oli Taloussanomien mukaan ollut käsittelyssä Kauppa- ja teollisuusministeriössä. Vaihtoehtoina oli luoda varmuusjäjestelyjä Huoltovarmuuskeskuksen alle tai kantaverkkoyhtiö Fingridin.
Näistä jälkimmäinen toteutui lyhytaikaisen tehoreservin muodossa.
2. “Onko hallitus tietoinen?”
Uudelle vuosikymmenelle tultaessa alkoi olla ilmeistä, etteivät hiililauhdevoimalat pärjänneet avoimilla sähkömarkkinoilla, joilla päästöoikeudet rankaisivat fossiilista tuotantoa.
Kun Fortum suunnitteli Inkoon voimalansa sulkemista, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö kysyi, onko hallitus tietoinen, että valtionyhtiön voimalaitoksen sulkeminen voi ajaa maan entistä riippuvaisemmaksi tuontisähköstä.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan kannattavuusongelma voisi kärjistyä vaihtelevan aurinko- ja tuulisähkön lisääntymisen myötä, mutta hallitus seuraa tilannetta.
– Meillä on käytössä tehoreservijärjestelmä, jolla varmistamme tehon riittävyyden. Hallitus ei näe tässä vaiheessa aihetta ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
Noihin aikoihin Huoltovarmuuskeskus totesi muistiossaan, että kannattamattomien voimaloiden sulkeutuessa on tärkeää varautua varakapasiteetin ylläpitoon sähkön pitkäkestoisen saatavuushäiriön varalta.
3. “Ministeriö valmistelee näkemystä”
Vuonna 2015 Huoltovarmuuskeskus piti sietämättömänä tilannetta, jossa käytössä olevia voimaloita suljetaan vaikka uusien rakentaminen ei etene.
– Mikäli suuria tuotantolaitoksia poistuu käytöstä, kuten nyt on käynyt lauhdevoiman kanssa, ja jos uusia hankkeita jää käynnistymättä, se vaikuttaa Suomen sähkönhuollon tehotilanteeseen. Silloin voi tulla vaikeuksia, Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen totesi.
Ministeriö kertoi valmistelevansa näkemystä, tarvitaanko sähkömarkkinoilla esimerkiksi huoltovarmuusreserviä. Lapin Kansan mukaan asia oli siirtymässä elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) työpöydälle.
– Mitään linjausta ei ole vielä tehty. Biotalous ja puhtaat ratkaisut -ministerityöryhmässä otetaan varmaan lähiviikkoina esille, mitä asian kanssa tehdään, kertoi ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Suomessa oltiin tuolloin sähköstä huolissaan. RKP:n Joakim Strand (pdf) ja perussuomalaisten Martti Mölsä (pdf) olivat eduskunnassa huolissaan sähkön riittävyydestä talvikuukausina. Elinkeinoministeri Rehn vastasi, että huoltovarmuusreserviä selvitetään energia- ja ilmastostrategian valmistelun yhteydessä.
Savon Sanomat kirjoitti, että Suomea uhkaavat talvella sähkön käyttörajoitukset. Ongelmasta huolestunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on lehden mukaan harkitsemassa, pitääkö Suomen luoda huoltovarmuusreservi sähkön kulutushuippuja varten.
4. Sähkön tuottajat vaativat valtiolta toimia
Vuonna 2015 oli kulunut viisitoista vuotta siitä, kun sähköyhtiöt olivat ensimmäisen kerran "sysäämässä" laitoksiaan valtion syliin.
Ne olivat onnistuneet pelaamaan laitoksilleen aikaa Fingridin tehoreserviä koskevissa kilpailutuksissa, mutta enää ne eivät pärjänneet edes siellä.
Pohjolan Voima otti Porin Tahkoluodossa ja Kristiinankaupungissa sijaitsevat hiililauhdevoimalaitoksensa pois markkinoilta ja vaati valtiota toimimaan, jotta Suomella olisi jatkossakin reservivoimalaitoksia poikkeustilanteiden varalle.
Samoihin aikoihin myös Fortum julkaisi laajan raportin, johon myös lauantaisessa artikkelissa viittasimme.
5. Nyt puhutaan Venäjästä
Vuonna 2016 Taloussanomat kysyi elinkeinoministeri Rehniltä, millainen poliittinen riski Venäjä on – ja voiko Suomi luottaa siihen, että sähköä tulisi jatkossakin aina kun tarvitaan.
Rehnin mukaan Venäjään kannattaa aina suhtautua realistisesti, mutta energiataloudessa Venäjä on toiminut hyvin pitkäjänteisesti.
– Meillä ei ole ollut esimerkiksi maakaasun tuonnissa tai ydinvoimaloiden huollossa ongelmia sen 40 vuoden aikana, kun niitä on käytetty. En usko, että Venäjä haluaisi sahata omaa oksaansa aiheuttamalla ongelmia energia-alalla, Rehn totesi.
Hänen mukaansa Suomi oli huoltovarmuuden kannalta kuitenkin riskirajoilla Olkiluodon kolmosreaktorin viivästymisen vuoksi. Siksi Rehn näytti suhtautuvan huoltovarmuusreserviin avoimin mielin. Hän kertoi hakevansa mandaattia jatkovalmistelua varten hallituksen talouspoliittisesta ministerivaliokunnasta.
Samana vuonna Työ- ja energiaministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen arvioi blogissaan, että sähkömarkkinan oireita tulisi lievittää. Huoltovarmuusreserviin liittyi hänen mukaansa kuitenkin ongelmia, kuten pitkäaikaisesti säilöttyjen laitosten käyttöönoton hitaus sekä suhde markkinaehtoiseen tuotantoon.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin hallinnoiman tehoreservin täydentäminen olisi mahdollisesti toimivampi ratkaisu.
6. Kieltolakiin jätettiin huoltovarmuuden mentävä aukko
Venäjästä puhuttiin lisää vuonna 2017 julkaistussa energia- ja ilmastopolitiikan selonteossa.
– Ukrainan kriisin vuoksi EU:n energiaturvallisuus on herättänyt keskustelua, erityisesti kaasun toimitusvarmuuden osalta, kuten aiemmin Ukrainan kaasukriisien yhteydessä 2006 ja 2009. Ongelmat kaasun toimituksissa Ukrainan kautta...
Hälytyskellot eivät kuitenkaan soineet. Suomessa valmisteltiin jo lakia, joka kieltäisi kivihiilen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä. Luopuminen voitaisiin kuitenkin tehdä "ottaen huomioon energian toimitusvarmuuteen, huoltovarmuuteen ja poikkeustilanteisiin liittyvät näkökohdat."
Vuonna 2019 säädettyyn hiilenkieltolakiin jäkin huoltovarmuuden mentävä aukko. Kieltoa ei esimerkiksi sovelleta, jos valmiuslain mukaiset viranomaisvaltuudet ovat voimassa.
Poikkeuksista ei kuitenkaan ole hyötyä, jos riittävää tuotantoa ei ole.
Saman lain valmistelun yhteydessä Huoltovarmuuskeskus esitti jälleen kerran harkittavaksi, tulisiko Suomeen perustaa sähköntuotannon kriisireservi ylimenokauden ajaksi.
Merkit olivat nähtävissä
Todettakoon, että kukaan Ylen tavoittamista sähköyhtiöiden johtajista, asiantuntijoista tai virkamiehistä ei ole sitä mieltä, että Suomen olisi pitänyt jatkaa hiilen polttamista ilmastotavoitteista välittämättä.
Aivan eri kysymys on se, olisiko kannattamattomina käytöstä poistettavia hiilivoimaloita kannattanut säästää pahan päivän varalle. Ainakin siihen asti, että korvaava tuotanto on olemassa.
Sammuksissa oleva voimala ei nimittäin saastuta. Ja jos kriisi iskee, muutaman kuukauden tai puolen vuoden käyttö ei ole päällimmäinen ongelma.
Kaikki edellä kerrottu todistaa, että hiililauhdevoimaloiden alasajosta oltiin Suomessa huolissaan – ja huoltovarmuusreservistäkin puhuttiin sekä eduskunnassa että Juha Sipilän hallituksessa.
Suomen sähköhuoltovarmuudelle kävi kuitenkin samalla tavoin kuin Fortumille Uniper-kaupassa. Syytkin ovat samat: Venäjä oli ollut luotettava energian toimittaja vuosikymmenten ajan, joten sen luotettiin olevan sitä jatkossakin.
Fortumissa tämä luottamus Venäjään tuotti Uniper-kauppojen myötä yhtiölle miljardien tappiot.
Sähkön tuotannon huoltovarmuudessa sama luottamus voi sammuttaa kansalaisilta tänä talvena valot.
Voit keskustella aiheesta 13.12. klo 23 saakka.