Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ei kannata metsähakkuiden vähentämistä, vaikka Suomen hiilinielujen romahdus voi johtaa miljardien korvauksiin EU:lle.
Metsäministeri Kurvinen ei lämpene metsähakkuiden vähentämiselle, vaikka hiilinielukadosta voi koitua miljardien lasku Suomelle
Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan Suomi joutuu maksamaan hiilinielujen romahduksesta useita miljardeja euroja. Nykyhallitus käynnistää selvitystyön vaadittavista toimista seuraavaa hallitusta varten.
Terhi Toivonen
Eelis Bjurström
•
Tästä on kyse:
Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan Suomen hiilinielut ovat romahtaneet kasvaneiden hakkuiden ja metsien kasvun hidastumisen takia.
Tämä tarkoittaa, että Suomi ei saavuta EU:ssa sovittua hiilinielutavoitettaan vaan joutuu maksamaan korvauksia miljardien eurojen edestä.
Ympäristöministeri Maria Ohisalon mielestä hiilinielujen vahvistaminen vaatii lisätoimia ja metsähakkuiden määrän alentamista.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ei kannata metsähakkuiden vähentämistä. Kurvinen panostaisi metsien kasvuun ja hakkaisi jopa lisää metsää, mutta tekisi sen oikea-aikaisesti.
Nykyinen hallitus käynnistää useita selvityksiä seuraavaa hallitusta varten, koska se ei enää pysty tekemään uusia päätöksiä tällä vaalikaudella.
Terhi Toivonen
Ministeri Kurvinen ei innostu metsien hakkuiden vähentämisestä
Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Suomi joutuu korvaamaan metsiensä hiilinielun romahduksen EU:lle.
Laskun arvioidaan olevan useita miljardeja euroja. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Suomen pitäisi korvata 50–80 hiilidioksiditonnin edestä päästöjä, jotta vuosien 2021–2025 ympäristötavoitteet saavutettaisiin.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) kuvailee Luken arviota hyvin huolestuttavaksi.
– Ensi vuoden puolella ryhdymme katsomaan, mitä toimenpiteitä tämä asia vaatii. Vielä ei ole olemassa mitään varmuutta mistään valtavista kuluista tai lisämaksuista, mutta totta kai sellainenkin riski on, Kurvinen sanoo Ylelle eduskunnassa ennen Luken raportin julkistamista.
Luken mukaan ainoa keino puuttua hiilinielujen romahtamiseen on rajoittaa hakkuita. Kurvinen ei kuitenkaan innostu hakkuiden määrän vähentämisestä, päinvastoin.
Hänen mukaansa Luken raportista käy ilmi, että Suomi tarvitsee kasvavia, hyvinvoivia metsiä.
– Metsien hyvinvointi on kaikkien yhteinen asia. Se on sitä luonnonsuojelijoille, metsäteollisuudelle ja myös hallinnolle. Ei voi sanoa, että pelkkä hakkuiden rajoittaminen olisi joku ratkaisu. Me tarvitsemme osittain jopa lisää hakkuita, sillä meillä ei tehdä nuoren metsän harvennusta riittävän ajoissa ja tämä johtaa ongelmiin myöhemmin, Kurvinen toteaa.
Kurvinen panostaisi metsien kasvuun ja ajoittaisi hakkuut paremmin
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (oik.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen eduskunnan budjettiäänestyksissä 20. joulukuuta. Kuva: Silja Viitala / Yle
Ministeri Kurvisen mukaan raportista käy ilmi myös, että Suomen metsät eivät kasva niin nopeasti kuin aiemmin.
– Nyt täytyy laittaa kaikki paukut siihen, että metsien kasvua vahvistetaan. Siihen tarvitaan lannoitusta ja enemmän hakkuita, mutta ne pitää tehdä oikeaan aikaan.
Kurvinen huomauttaa, että Suomessa kasvaa metsää enemmän kuin sitä nyt hakataan. Ministerin mukaan kyse on enemmän hakkuiden oikeasta ajoituksesta, vaikka toki metsien hoidossa ja metsätaloudessa on myös kehittämisen ja uudistamisen varaa.
Kurvinen uskoo, että valveutuneet suomalaiset metsänomistajat ovat valmiita ottamaan käyttöön myös uusia keinoja.
Kurvinen luettelee toimia, joihin hänen ministeriönsä on jo ryhtynyt, esimerkiksi joutomaiden metsitystuki. Kurvisen mukaan vastaavia tukitoimia tarvitaan jatkossakin, jotta saadaan lisää kasvavaa puustoa.
– Se sitoo hiiltä enemmän ja vahvistaa nielun vaikutusta.
Kurvinen avoin erilaisille hiilipörsseille
Ympäristöministeri Maria Ohisalo on ehdottanut korvauksia metsänomistajille siitä, että he eivät hakkaisi metsiään.
Kurvinen sanoo suhtautuvansa avoimesti hiilen kompensointiin ja sen ympärille rakennettaviin markkinamekanismeihin, kuten hiilipörsseihin. Esimerkiksi käytöstä poistuneita turvesoita voisi metsittää.
Kurvinen on valmis selvittämään asiaa, jotta seuraava hallitus voi tehdä tarvittavat johtopäätökset.
Hän kuitenkin muistuttaa, että eduskuntavaaleihin on noin neljä kuukautta, joten mitään isoja hankkeita tai päätöksiä ei tällä vaalikaudella enää pysty tekemään.
Kurvinen torjuu virheelliseksi arvion, että Suomessa on tehty metsäpolitiikkaa vain tuotot edellä eikä otettu huomioon ilmastoa.
– Minusta Suomessa on menty ilmasto edellä tuottoja tuottaen. On harhaa, että meidän pitäisi valita joko enemmän tuottoja metsästä tai parempi ilmastopolitiikka. Fiksulla ilmastopolitiikalla me voidaan sitoa enemmän hiiltä ja vähentää päästöjä ja saada lisää tuloja, Kurvinen painottaa.
Ohisalo: Metsien käyttö ei ole kestävällä tasolla
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo tapasi mediaa ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän kokouksen jälkeen eduskunnassa 21. joulukuuta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Ympäristöministeri Maria Ohisalon mukaan Luken raportti kertoo siitä, että metsien käyttö ei ole nyt Suomessa kestävällä tasolla.
– Hakkuut ovat olleet ennätyskorkeat viime vuonna. Hakkuiden määrän vähentäminen on yksi aivan selvä osa tätä hiilinielujen vahvistamista, Ohisalo sanoo Ylelle eduskunnassa ennen raportin julkaisua.
Suomi voi joutua maksamaan EU:lle korvauksia, jos se ei saavuta hiilinielujen romahtamisen takia yhteisesti sovittuja ilmastotavoitteita. Ohisalon mukaan Suomi saa vielä lähiaikoina lisätietoa kustannusvaikutuksista.
– Näitä vielä lasketaan EU:ssa, mutta on totta, että meillä on velvoitteita ja jonkinlainen hintalappu niille tulee. Siksi hallituksen pitää tehdä nyt viimeisinä kuukausina kaikki valmisteleva työ, mitä ehdimme. Seuraava hallitus sitten toimeenpanee tätä työtä, Ohisalo toteaa.
Mahdolliset miljardikorvaukset koskevat valtiontaloutta, joten työhön on otettu mukaan myös valtiovarainministeriö.
Ympäristöministeri toivoo, että myös oppositio lähtisi tähän valmisteluun mukaan jo tässä vaiheessa, koska tämä työ on hallituksen kokoonpanoon katsomatta edessä ensi vaalikaudella.
Terhi Toivonen
Ohisalo: Maankäyttösektori muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi, tarvitaan lisätoimia
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon ( vihr.) mukaan hallitus on saanut vahvistuksen Luken raportista, että maankäyttösektori eli metsät ja maanperä ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Keskeinen syy hiilinielujen romahtamiseen on metsähakkuiden kasvu.
Ilmasto- ja energia-asioista vastaava ministeriryhmä on käynyt keskiviikkona läpi Luonnonvarakeskuksen selvitystä hiilinielujen romahtamisesta. Raportti julkaistaan kello 13.
– Tämä oli toki odotettavissa ennakkotietojen mukaan. Kävimme selvityksestä hyvähenkisen keskustelun ja työtä pitää jatkaa. Tiedot ovat erittäin huolestuttavia ja hallitus jakaa tilannekuvan, että täytyy tehdä enemmän.
Ministeriryhmä on päätynyt käynnistämään tammikuussa esiselvitystyön, jotta seuraava hallitus voi jatkaa työtä.
Ohisalon mukaan hallitus aikoo kutsua alan toimijat yhteen pohtimaan jatkoaskeleita, muun muassa keskeiset ministeriöt, metsäteollisuuden ja ympäristöjärjestöt sekä tutkijat. Myös virkamiehistä perustetaan uusi työryhmä.
– Käymme aidosti vuoropuhelua, missä tilanteessa olemme. Tilanne on huolestuttava monesta näkökulmasta. Kun puusto kasvaa hitaammin, se on metsäteollisuudellekin huolestuttavaa. Meidän metsähoito ei ole kestävällä pohjalla tällä hetkellä. Mietimme näitä eri keinoja eri toimijoiden kanssa.
Ohisalo: EU:n päästötavoitteista voi tulla Suomelle iso hintalappu
Maria Ohisalo kommentoi eduskunnassa keskiviikkona Luken hiilinielujen selvitystä. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Ministeri Ohisalon mukaan Suomi ei tule saavuttamaan EU:n asettamia päästönvähennystavoitteita, jos lisätoimia ei tehdä.
Nämä jäävät kuitenkin seuraavalle hallitukselle, koska nykyinen hallitus ei ehdi enää antaa uusia lakiesityksiä.
– On riski, että meille tulee isojakin hintalappuja siitä, ettei me saavuteta EU:n LULUCF-asetuksen velvoitteita. Nyt näyttää siltä, että EU-puolen tavoitteet jäävät meiltä saavuttamatta.
Ohisalon mukaan hallitus on jo käynnistänyt valmistelun maankäytön muutosmaksusta, jotta seuraava hallitus voisi ottaa maksun käyttöön. Sen lisäksi metsälain päivittämisen selvitys on käynnissä.
– Ohjaako meidän nykyinen metsälaki kenties liian aikaisessa vaiheessa hakkuisiin. Tämä selvitys valmistuu alkuvuodesta, Ohisalo kertoo.
Ohisalo ei vastannut kysymykseen, onko hallituksen ilmastopolitiikka epäonnistunut, kun maankäyttösektori on nyt paljastunut päästölähteeksi ja tämän takia nykyhallituksen tavoitteita ei välttämättä saavuteta.
Suomesta pitäisi tulla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä vaatii sekä päästöjen vähentämistä että hiilinielujen kasvattamista.
Ohisalon mukaan Metsähallitus hallinnoi kolmannesta Suomen maa- ja vesistöpinta-alasta, joten sen toiminnalla on iso merkitys lopputulokseen.
Ministerin mielestä Metsähallituksen tuottotavoitetta voi olla tarpeen päivittää jälleen alaspäin.
Katso tästä Maria Ohisalon info eduskunnassa hiilinielujen romahtamisesta.
Terhi Toivonen
Ohisalo kertoo hiilinieluselvityksestä
Maria Ohisalo onnitteli maanantaina Kanadan edustajaa biodiversiteettikokouksessa Montrealissa. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Ilmasto- ja energia-asioista vastaava ministeriryhmä on käsitellyt keskiviikkona Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitystä hiilinieluista.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) kommentoi selvitystä eduskunnassa aamupäivällä. Luken selvitys julkaistaan kello 13.
Luonnonvarakeskus on selvittänyt maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta, miten uusimmat kasvihuonekaasuinventaarion tulokset vaikuttavat Suomen metsien vertailutason saavuttamiseen kaudella 2021–2025.
Luke on samalla tutkinut myös syitä, jotka ovat vaikuttaneet puuston kasvun alenemiseen.
Suomen metsien hiilinielu on supistunut vuonna 2021 hakkuiden ja hidastuneen kasvun takia. Maankäyttösektori eli maanperä ja metsät ovat olleet ensimmäistä kertaa päästölähde.
Tämä vaikeuttaa Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Suomen nettopäästöjen tulisi olla nolla vuoteen 2035 mennessä.
Nettopäästöt tarkoittavat päästöjen ja niitä poistavien nielujen yhteenlaskettua kokonaisuutta.
