Lähes 200 vuotta sen jälkeen, kun Galapagos-saaret innoittivat Charles Darwinia kehittämään evoluutioteoriansa, Ecuadorin edustalla sijaitsevat Galapagos-saaret ovat vaarassa. Biologien mukaan saarten ainutlaatuinen eläimistö kärsii ensimmäisenä meriveden lämpenemisestä.
Jo nyt saarten edustalla olevat koralliriutat ovat vaurioituneet. - Korallit ovat kuin metsä; ne muodostavat elinympäristön suurelle määrälle merieliöstöä, sanoo saksalainen meribiologi Judith Denkinger. Hänen mukaansa korallien kuoleminen merkitsee tuhansien muiden lajien menehtymistä.
Tiedeyhteisö laskee, että jos ilmastonmuutos etenee nykyisellä vauhdilla, lähivuosikymmeninä jopa viidennes tai neljännes maapallon eläin- ja kasvilajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Eläinten pelastusoperaatiota suunnitellaan
Tutkijoiden mukaan muutokset merien ekosysteemissä merkitsevät ongelmia ravintoketjun yläpäässä oleville lajeille. - Voimme nähdä dominoefektin siten, että merieliöiden häviäminen merkitsee tuhoa pingviineille ja iguaaneille, jotka puolestaan ovat merileijonien ravintoa, sanoo Galapagos-saartilla sijaitsevan Charles Darwin -säätiön johtaja Gabriel Lopez.
Hänen mukaansa tutkijat miettivät nyt, voisiko uhanalaisia eläimiä pelastaa keinotekoisiin elinympäristöihin. Esimerkiksi ainoastaan Galapagos-saarilla elävää pingviinilajia on maailmassa vain 900 yksilöä.
Myös ylikalastus ja lisääntynyt turismi ovat jo verottaneet kuuluisien saarten luontoa. Vuosittain 173 000 turistia matkustaa tuhannen kilometrin matkan Ecuadorista Galapagos-saarille.