Artikkeli on yli 12 vuotta vanha

Tutkimus: Ihmisen navassa on bakteereja kuin sademetsässä

Yhdysvaltalaistutkimus osoitti, että jokaisen ihmisen navassa on omanlaistaan elämää. Napabakteereista oudoimpien luultiin elävän vain rikkilähteiden kaltaisissa ääriolosuhteissa.

Napa.
Kuva: Jessica Edén / Yle
  • Anniina Wallius

Löytääkseen eksoottisia bakteerilajeja ihmisen ei tarvitse katsoa omaa napaansa kauemmaksi, kertoo tuore yhdysvaltalaistutkimus. Koehenkilöiden napakuopissa pyöräytettyihin vanupuikkohin tarttui 2 368 bakteerilajia, joista puolitoista tuhatta on aiemmin tuntemattomia.

Pohjois-Carolinan yliopiston biologin Rob Dunnin mukaan ihmisen navan biodiversiteetti on yllättäen yli kaksinkertainen esimerkiksi koko Pohjois-Amerikan lintukantaan verrattuna.

DNA-tutkimus osoitti, että peräti 1 458 bakteerilajia on tutkijoille aivan uusia tuttavuuksia. Niiden ansiosta tutkijat arvelevat, että navassa vallitsee sademetsän lajijakauman kaltainen tila, jossa jokaisella lajilla on oma tehtävänsä.

Vaikka yleisimmät kahdeksan bakteerilajia löytyivät 70 prosentista tutkituista navoista, kokonaisuudessaan jokaisen 60 koehenkilön napaa asutti omanlaisensa bakteerikanta. Iän, sukupuolen tai asuinpaikan kaltaiset seikat eivät selittäneet bakteerijakaumia.

Bakteerien joukossa yllättivät eniten sellaiset, jotka kuuluvat maapallon vanhimpiin elämänmuotoihin ja löytyvät yleensä ääriolosuhteista, esimerkiksi kuplivan kuumista rikkilähteistä. Ihmisen iholla tällaisten bakteerien ei uskottu elelevän.

Galapagossaari navassamme

Tutkijoiden alkuperäinen kiinnostus lähti silkasta halusta kartoittaa ihmisen ekologista systeemiä päästä varpaisiin. Darwin lähti uteliaisuudesta Galapagossaarille, Dunnin ryhmä päätti sukeltaa karvaisen miehen napaan, tutkija vitsailee PLoS One -lehden pitkässä haastattelussa

Dunn ja hänen kollegansa valitsivat juuri navat muun muassa siksi, että niiden uumenissa bakteerit saavat muhia varsin rauhassa. Käsistä ne pestään pois tuon tuosta, mutta navan pohjalle kemikaalit harvoin yltävät.

Siihen tutkimus ei vielä vastaa, mitä merkitystä napojen bakteereilla on esimerkiksi vastustuskyvylle ja muulle terveydelle. Vastausten etsiminen jatkuu tällä uudella tutkimuskentällä eli ihmisihon mikroflooratutkimuksessa. Dunnia kiinnostaisi seuraavaksi kurkistaa kainaloon.

Tutkimus on julkaistu avoimen tiedelehden PLoS Onen verkkosivulla.