Galapagossaarten kuuluisat jättiläiskilpikonnat yritetään pelastaa hävittämällä rottia. Kilpikonnien munimat munat ovat kadonneet rottien suihin ennen kuin poikaset ovat ehtineet kuoriutua.
Rotat eivät luontaisesti kuulu Tyynenmeren saarten ekosysteemiin ja ovat harventaneet saaren kilpikonnapopulaatiota. Rotat myös tappavat pieniä kilpikonnanpoikasia, Galapagossaarten luonnonpuiston johtaja Edwin Naula sanoi.
Tällä viikolla pienelle, asumattomalle Isla Pinzonin saarelle on levitetty rotanmyrkkyä helikoptereiden avulla. Kyseessä on kokeilu, jolla tutkitaan, voidaanko menetelmää hyödyntää laajemminkin. Mikäli kokeilusta saadaan hyvät tulokset, sitä aiotaan käyttää laajalti rottien hävittämiseen myös asutetuilla alueilla.
Luonnonpuistossa kilpikonnat syntyvät ja elävät noin viisi ensimmäistä elinvuottaan vankeudessa, jonka jälkeen ne vapautetaan luontoon.
- Kilpikonnien lisääntyminen ei ole onnistunut luonnossa rottien vuoksi, mutta toivomme, että se on mahdollista sen jälkeen kun jyrsijät saadaan tuhottua, suojeluohjelmasta vastaava Christian Sevilla sanoi.
Kilpikonnien vähentyminen on ihmisen syytä
Tutkijoiden mukaan saarella on muinoin ollut jopa 300 000 kilpikonnan populaatio, joka alkoi hävitä 1800- ja 1900-luvuilla valaanpyytäjien ja merirosvojen metsästettyä kilpikonnia ruoaksi.
Ihmiset toivat mukanaan myös rotat, jotka ovat osaltaan lisänneet kilpikonnapopulaation tuhoutumista.
Nykyisin Galapagossaarilla on jäljellä noin 30 000 - 40 000 kilpikonnan populaatio. Saarilla elää noin 8-12 rottaa yhtä hehtaaria kohden. Tutkijat pelkäävät rottien olevan uhka myös saaren liskoille ja iguaaneille sekä mahdollisesti myös lajeille, joita ei ole vielä löydetty.
Osa linnuista ja muita eläimiä on eristetty myrkytysoperaation ajaksi. Myrkyn häviäminen luonnosta kestää noin viisi päivää, jonka jälkeen eläimet vapautetaan takaisin ympäristöön.
Tyynellä valtamerellä sijaitsevat Galapagossaaret tulivat kuuluisiksi evoluutioteorian kehittäjän, tiedemies Charles Darwinin tutkittua saaren ainutlaatuista eläimistöä.
Vielä 1600-luvulla saaret olivat asumattomia, mutta nykyisin saarilla asuu noin 25 000 ihmistä.