Artikkeli on yli 12 vuotta vanha

Seikkailijat valitsevat Sarjakuva-Finlandian voittajan

Vuoden 2012 Sarjakuva-Finladia-palkinnon saajan valitsevat Riku Rantala ja Tuomas Milonoff. Valintalautakunta on etukäteen rajannut kymmenen kärkiehdokasta kaikkiaan 63 taiteilijan tai taiteilijaparin joukosta.

Kuva Kati Närhen Mustasuon mysteeri -kirjasta
Kati Närhen teos Mustasuon mysteeri on Sarjakuva-Finladian kärkikymmenikössä. Sarjakuvassa seikkailee orpotyttö Agnes. Kuva: WSOY
  • Anna Sirén

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaetaan jo kuudennen kerran Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla maaliskuussa. Palkinto luovutetaan festivaalin tieteellisen seminaarin Tampere Kuplii Goes Academicin yhteydessä.

Vuoden 2012 palkinnon saajan valitsevat Madventures-ohjelmasta tutut Riku Rantala ja Tuomas ”Tunna” Milonoff.

Tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tehdystä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkinto on Tampere Kuplii ry:n ja Luova Tampere -ohjelman vuonna 2007 perustama ja Tampereen kaupungin rahoittama. Palkintosumma on 5 000 euroa.

Aikaisempina vuosina Sarjakuva-Finlandia-palkinnon ovat saaneet muun muassa Milla Paloniemen Kiroileva Siili, Risto Isomäen, Petri Tolppasen ja Jussi Kaakisen Sarasvatin hiekkaa sekä viimeksi Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet.

Poliittista satiiria, rock-kulttuuria ja haikeaa kauneutta

Ehdokkaaksi asetettiin yhteensä 63 sarjakuva-albumia, joiden joukosta valintalautakunta valitsi kymmenen kärjen. Eerika Keräsen, Simo Koivusen, Juha Sihdon ja Leena Romun valitsemaan kärkikymmenikköön kuuluvat:

Ahonen, JP: Puskaradio

_Perustelut: _Poliittista satiiria on kotimaisessa sarjakuvassa vähän, mediakritiikkiä vielä vähemmän. Ahonen hallitsee molemmat, ja on lisäksi loistava piirtäjä. Eläinhahmoiset karikatyyrit osuvat herkullisen usein nappiin.

Ahonen, Lauri ja Jaakko: Pikku Närhi

Perustelut: Ehkä vuoden visuaalisesti upein kotimainen albumi. Tarina on synkkä ja ahdistava. Se vaatii lukijalta paljon, mutta myös antaa sellaista, mitä vain hyvä sarjakuva voi tarjota: ravintoa sielulle ja silmälle.

Black Peider (Tikkanen, Petteri):  Ura

Perustelut: Visuaalisesti moniulotteinen teos kietoutuu myyttiset mitat saavan Black Peider -hahmon ympärille. Tyylikkäässä kokonaisuudessa taitava piirrosjälki nivoutuu valokuviin ja lyhyisiin tekstikatkelmiin valottaen yhden ihmisen taiteellisen uran lisäksi myös palaa suomalaisesta rock-kulttuurista.

Gylander, Henri: Unia ja toiveita

Perustelut: Haikean kaunis tarina vetää heti mukaansa. Tekijä kuvaa hienosti niin lapsuutta kuin nuoruusiän ensirakkautta. Synkistä sävyistä huolimatta albumista jää hyvä, optimistinen olo. Piirrostyö tukee tarinaa hienosti.

Koljonen, Hanna: Sokerihullu

Perustelut: Teema on tuttu meille kaikille syömis-, juomis-, karkki - tai tupakkanarkkareille. Koljonen kuvaa addiktiota raikkaasti, huumoria unohtamatta. Luonnosmainen tyyli sopii hyvin sokerijumalaiseen tarinaan.

Kunnas, Mauri: Piitles

Perustelut: Harvoin on historiankirjoitus, edes populaarikulttuuria koskeva, näin viihdyttävää. Albumi on todellinen runsaudensarvi, ruudut tulvivat yksityiskohtia ja triviaa, olipa se sitten totta tai ei. Kunnaksen rakkaus aiheeseen välittyy lukijaan, tähän pystyy vain tekijämies!

Nieminen, Emmi: Keskiviikko

Perustelut: Riipaiseva kuvaus alkoholismin varjostamassa lapsuudesta. Sarjakuva ravistelee, tarina jyskää päälle ehkä vähän turhankin suoraviivaisesti, mutta sanoma ainakin tulee selväksi.  Nuori tekijä on mestarillinen piirtäjä, väline on poikkeuksellisen hienosti hallussa.

Nykänen, Anni: Mummo 2

_Perustelut: _Lempeän piikikäs sarjakuva täynnä mummoenergiaa. Jos tämä ei vähennä sukupolvien välistä kuilua, niin ei sitten mikään. Hienoa pelkistettyä viivankäyttöä ja ehdottoman sympaattisesti toteutettu päähenkilö.

Närhi, Kati: Mustasuon mysteeri

_Perustelut: _Orpotyttö Agnes on neiti Marplen suomalainen teiniversio. Taiturimaisella viivalla toteutettu, niin lapsiin kuin aikuisiinkin uppoava, viehättävän vinksahtanut seikkailu.

Otsamo, Pentti: Kahvitauko

_Perustelut: _ Arkisesta tilanteesta käynnistyvä hieno ja yllätyksellinen tarina, joka kasvaa lähes surrealistisiin mittoihin. Piiloviisas kertomus jää kyntämään mieleen pitkäksi aikaa. Otsamon pelkistetty siveltimenjälki on kaunista, kuten aina.