Emil Nestor Setälän opiskeluaikana Suomi oli vasta ottamassa ensiaskelia kohti omaa kieltään ja lähes kaikki oppikirjat olivat ruotsinkielisiä. Monet tahot olivat sitä mieltä, että suomen kieli tarvitsisi oman lauseopin, mutta kukaan ei ollut tehnyt siitä tarpeeksi hyvää esitystä. Tämä sai Emil Nestor Setälän tarttumaan toimeen.
– Setälä käytti apunaan ruotsinkielisen Adolf Valdemar Jahnssonin tohtorin väitöskirjaa, jonka pohjalta hän laati ensimmäisen luonnoksen lauseoppiinsa. Tästä tuli sitten hyvin moneksi vuodeksi koululaitoksessa käytetty oppikirja, kertoo Helsingin yliopiston dosentti Fred Karlsson.
Opettaja ja oppilas napit vastakkain
Emil Nestor Setälä opiskeli Hämeenlinnan lyseossa, missä hänen opettajaan toimi Arvid Genetz. Genetz oli Setälälle suuri innoittaja kieliopin teossa, mutta heidän väleihinsä tuli myöhemmässä vaiheessa kolhu. Vuonna 1887 August Ahlqvist erosi Suomen kielen professuuristaan Helsingin yliopistossa ja tämä virka tuli uudelleen täytettäväksi.
– Silloin syntyi niin merkillinen tilanne, että virkaa haki sekä Genetz että hänen paljon nuorempi oppilaansa Emil Nestor Setälä. Tästä virantäytöstä tuli varsin pitkä ja yksityiskohdiltaan ikävä, kun Setälä käytti hyvinkin häikäilemättömiä keinoja mustamaalatessaan opettajaansa, Fred Karlsson kertoo.
Setälä on suomalainen merkkihenkilö, mutta dosentti Fred Karlssonin mukaan hänet on hieman unohdettu. Karlsson sanookin, että suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliittikko ansaitsee uudelleen herättämisen hyvine ja vähän kiistanalaisinekin puolineen.
Mikko Moilanen