Aikuisten kieltenopetus on muuttunut. Valmiit, ennakkoon rakennetut opetusmateriaalit ja -kurssit eivät enää toimi, vaan opettajien on rakennettava sisällöt on rakennettava osallistujien mukaan.
– Teen kielikursseja ja -koulutuksia varten tarveanalyyseja, joiden pohjalta muokkaan opetusta yhdessä osallistujien kanssa, kertoo OSAO:n oppisopimusyksikön englannin ja ranskan opettaja Anna-Mari Piirainen.
Kielikoulutuksissa käydään nykyisin läpi esimerkiksi ajankohtaisia uutistapahtumia ja kouluttajan on tartuttava niihin heti, sillä ajankohtaisuus motivoi opiskelijoita.
Läksyt eivät opiskelijoita harmita, vaan niitä suorastaan toivotaan.
Perinteinen kieliopin pänttäys ahdistaa
Kieliopin on myös tultava osana käytännönharjoituksia, sillä perinteinen kieliopin ei innosta opiskelijoita ollenkaan.
– Monilla on huonoja muistoja kieliopin pänttäämisestä koulussa eivätkä opiskelijat halua enää opiskella perinteiseen malliin, vaan innostavien käytännön harjoitusten avulla, Piirainen sanoo.
Hän sanoo, että suomalaisten on aika rentoutua vieraan kielen puhujina.
– Jokaisen on saatava käyttää omaa osaamistaan rennosti ja käyttää vierasta kieltä hyvällä fiiliksellä, hän kannustaa.
Englannin rinnalle muutakin
Piiraisen mielestä ihmisten kannattaisi opiskella muitakin kieliä kuin englantia. Ranskan, saksan ja ruotsin osaajia on englantiin verrattuna vähän.
– Toivoisin, että kielten repertuaari laajenisi Suomessa, Piirainen sanoo.
Hän ei usko, että Suomessa varsinkaan lapsilla ja nuorilla olisi enää ennakkoluuloja ruotsin kieltä kohtaan.
– Kaikki kielet ovat tunneillakin tervetulleita. Jos sanat loppuvat englanniksi, voi sanoa sanan ruotsiksi tai saksaksi. Pääasia, että yrittää ja haluaa puhua.
Kansainvälisyys ei Piiraisen mielesetä tarkoita sitä, että pitäisi matkustella paljon tai tehdä kansainvälistä työtä.
– Smalltalkia, presentaatiotaitoja ja nopeaa reagoimista voi opiskella ihan Oulunsalossakin. Ja on tärkeää oppia myös hyväksi kuuntelijaksi.