Ylen julkaisemat tilastot kertovat, että Puumalan 2 319 asukkaasta 34,8 prosenttia on täyttänyt 65 vuotta. Kunnanjohtaja Matias Hildenin mukaan Puumalan väestörakenne on ollut jo pitkään samalla tolalla.
Yli 65-vuotiaiden osuus on suuri, koska lapsia on vähän. Toisaalta tämä tarkoittaa, että työikäisiä on enemmän kuin monessa muussa kunnassa, jossa ikääntyviä on sama määrä kuin Puumalassa.
– Meilläkään ei ole lähivuosina kasvamassa yli 80-vuotiaiden määrä, huippu on jo saavutettu. Kun kunnan muu väkiluku on pienentynyt, niin suhteellinen osuus on kasvanut, selittää Hilden.
Kunnanjohtajan mukaan ihminen tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita eniten elämänsä kahden viimeisen elinvuoden aikana. Kaikkien ikääntyneimmät siis vaikuttavat peruspalveluiden järjestämiseen, mutta 65-vuotiaat eivät tuo piikkiä terveyspalveluiden kysyntään.
– Ihminenhän ei 65 vuotta täyttäessään putoa kunnan syliin. 65-vuotiaat pystyvät hyvin selviytymään itse elämästä ja se jatkuu usein hyvin pitkään, Hilden sanoo.
Työeläkkeen saajat tuovat kunnalle hyvät verotulot
Nykypäivän ikääntyneet myös vaikuttavat kunnan veropohjaan eri tavalla kuin entisaikoina. Kansaneläkkeen saajia on vähemmän kuin ennen ja työeläkkeen saajien määrä on kasvanut.
– Kun työeläkkeiden määrä kun kasvanut, niin veropohja myös eläkkeensaajien osalta paranee. Meillä se näkyi vuonna 2013 niin, että vaikka eläkkeensaajien määrä putosi prosentilla, niin samaan aikaan heidän ennakonpidätyksenalaiset tulonsa kasvoivat lähes neljä prosenttia. Tämä kuvastaa sitä muutosta, mikä tapahtuu kun kansaneläkeläisten määrä vähenee ja työeläkeläisten määrä kasvaa, kertoo Hilden.
Kuntien kannalta iloinen uutinen on sekin, että eläketulosta maksetaan kunnallisveroa enemmän kuin palkkatulosta. Tämä johtuu siitä, että eläkkeestä tehtävät vähennykset ovat pienempiä kuin palkkatulosta tehtävät vähennykset.
Voidaanko siis laskea, että eläkeläisten maksamat verotulot kattaisivat heidän tarvitsemiensa palveluiden järjestämisen? Hilden tyrmää ajatuksen.
– Ei sitä voi niin ajatella. Tottakai yhteiskunnan pitää katsoa menoja ja tuloja kokonaisuutena. Ei me täällä lasketa, että onko joku asukas euromääräisesti maksaja vai saamapuolella. On niitä eläkeläisiä, joista kunta saa hyvän veropohjan ja sitten on tietenkin niitä, jotka joutuvat käyttämään paljon palveluita.
Lapsiperheistäkin koituu kunnille kuluja
Kun yli 65-vuotiaiden taakkaa kunnille syynätään, muistuttaa Hilden lapsiperheiden kuluista. Vaikka Puumalakin yrittää houkutella asukkaikseen lapsiperheitä, eivät alaikäiset tule ilmaiseksi.
– Kyllä seitsemänkymppinen eläkeläinen on kunnallistalouden näkökulmasta varmaan nettomaksaja, jos verrataan päivähoito- tai peruskouluikäiseen lapseen. Kyllähän siinä yhteiskunta tarjoaa hänelle paljon enemmän palveluita kuin mitä hän maksaa veroa, ei se verojen maksukaan ala vasta kun työelämään siirryttäessä, selventää Hilden.
Suomen pienillä kunnilla ei ole varaa sanoa uusille tulijoille ei, olivat he lapsiperheitä, eläkeläisiä tai maahanmuuttajia. Tämä pätee myös kesämökkikuntana tunnetussa Puumalassa, jonka väkiluku nelinkertaistuu kesäsesongin aikana. Siksi onkin houkutteleva ajatus, että hyvätuloiset eläkeläiset muuttaisivat vapaa-ajan asunnoilleen pysyvästi.
– Viime vuonnahan Puumala oli Etelä-Savon eniten kuntien välistä muuttovoittoa kerännyt kunta. Kun tiedän yksittäisiä tapauksia, niin kyllähän se näin on, että kun työelämä pääkaupunkiseudulla on ohi ja oma mökkipaikka on rakas, niin Puumalasta saattaa hyvinkin löytyä oma koti. Kyllä me ilomielin otetaan uudet asukkaat vastaan, oli se ikä mikä tahansa.