Sadat Germanwingsin lento-onnettomuudessa omaisiaan menettäneet kokoontuivat perjantaina muistamaan uhreja. 150 ihmistä kuoli, kun koneen perämies lensi tarkoituksella koneen päin vuorenseinää.
Turma nosti lentäjien mielenterveysongelmat keskusteluun. Lentäjän itsemurhasta aiheutuneet lentoturmat ovat erittäin harvinaisia, tapauksia on kuitenkin muutamia.
On myös mahdollista jollain tavalla yrittää ennaltaehkäistä näitä itsemurhia, vaikka se onkin vaikeata. Tärkeintä on, ettemme luo ihmisen psyykkiseen sairauteen leimaa, vaan annetaan mahdollisuus siihen, että voi hakea apua.
Alpo Vuorio, Ilmailulääkäri
Ilmailulääkäri Alpo Vuorion johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, miten paljon yleisilmailun piirissä on tapahtumut lentäjän itsemurhasta johtuvia lento-onnettomuuksia vuosien 1993–2012 aikana. Tapauksia oli 24 reilusta seitsemästä tuhannesta. Vuorion mielestä kyseessä on tietyissä määrin pysyvä ilmiö.
– Totesimme, ettei tämä ilmiö ole kadonnut. Se on erittäin harvinainen, mutta se on asia joka on otettava erityisesti onnettomuustutkinnan näkökulmasta huomioon.
Tapausten tutkiminen on kuitenkin haasteellista. Vuorio kertoo, että onnettomuustutkinnallisesti tapauksia on vaikea selvittää.
– Se vaatii paljon töitä, paljon resursseja ja vaivaa kerätä henkilöstä taustatietoa, haastatella omaisia ja kerätä päiväkirjoja tai muita mahdollisia kirjallisia tuotoksia. On haastellista tutkia ilmiötä, joka on ensinnäkin näin harvinainen ja jossa analysoidaan toisten tekemiä tutkimusraportteja, sanoo Vuorio.
Onnettomuustutkinnan yhteydessä voidaan siis puhua psykologisesta ruumiinavauksesta, jossa pyritään ottamaan huomioon se harvinainen mahdollisuus, että lentäjän terveydentilalla olisi osuutta onnettomuuteen.
– Esimerkiksi Indonesiassa oli lento-onnettomuus, jossa paikallinen turvallisuusviranomainen tutki tapauksen, mutta vasta amerikkalaistutkijoiden selvitettyä onnettomuutta kävi ilmi, että onnettomuudessa olikin kyseessä suurella todennäköisyydellä pilotin itsetuhoisuus.
"Pala palalta ollaan siirtymässä avoimuuteen"
Euroopassa lentäjien työterveyshuolto on lähtökohtaisesti Vuorion mielestä hyvin hoidettu ja esimerkiksi Suomessa voidaan useimmiten keskustella avoimesti muun muassa lentäjän masennuksesta. Tietyissä tapauksissa lentäjän ratkaisuna on kuitenkin ongelmista vaikeneminen
– Alalla on ollut piirteitä, jolloin on ollut parempi olla hiljaa ja puhumatta. Pala palalta ollaan kuitenkin ehkä siirtymässä avoimuuteen, mutta ei se kokonaan ole poistunut. Voi olla yksittäistapauksia, joissa on hankala ottaa asia puheeksi.
Vuorio toivoo, etteivät lentäjät Germanwingsin kaltaisen tragedian jälkeen vaikenisi mahdollisista ongelmistaan.
– On myös mahdollista jollain tavalla yrittää ennaltaehkäistä näitä itsemurhia, vaikka se onkin vaikeata. Tärkeintä on, ettemme luo ihmisen psyykkiseen sairauteen leimaa, vaan annetaan mahdollisuus siihen, että voi hakea apua. Avoimen keskustelun ja hoitosuhteen luominen on keino, jolla voidaan edetä. Näitä ei muuten saada pois ilmailusta ja näiden asioiden kieltäminen johtaisi huonompaan tilanteeseen, hän sanoo.
Ilmailualan murroksessa myös alan työterveyshuolto muuttuu. On mahdollista, että työterveyshuolto ja alan muutokset eivät kehity samassa tahdissa.
– Lentäjien työsuhde lentoyhtiöön on joissakin tapauksissa muuttumassa. He voivat esimerkiksi edustaa yksityisyrittäjää ja pienempää lentoyhtiötä, jonka mahdollisuus järjestää työterveyshuoltoa voi olla erilainen. On tulossa erilaisia järjestelyjä, joissa osa voi olla hyvin toimivia, mutta voi olla, että vastuukysymyksiä siirtyy uusille henkilöille. Mutta näitä valvotaan ja näistä huolehditaan. Ei tämä Euroopassa holtitonta ole, mutta muutos tuo aina uusia tilanteita ja haasteiden kanssa eletään.