Nuori nainen pakeni kotimaastaan Nigeriasta pakkoavioliittoa Italiaan. Siellä hän kertoo joutuneensa prostituoiduksi ja lopulta elämään kadulla. Nainen oli raskaana ja haki turvaa Suomesta.
Viime vuoden lopulla hänet päätettiin käännyttää takaisin Italiaan. Nainen päätyi puolivuotiaan lapsensa kanssa hakemaan turvaa Turun Mikaelinseurakunnasta.
Nainen pelkää paluun Italiaan tarkoittavan myös paluuta Nigeriaan.
– Pelkään, että jos menen takaisin, asiat menevät vielä huonompaan suuntaan. Tiedän sen. Olen ollut siellä.
Lisää työvoimaa turvatyöhön
Mikaelinseurakuntaan tulee vuosittain 10–20 avunpyyntöä esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilta, arvioi kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Tänä vuonna tällaisia avunpyyntöjä on tullut jo muutamia.
Määrä on selvästi kasvussa. Alkuvuosi on ollut aika vilkas. Nyt apua pyytäneet eivät vielä kuulu tähän suureen turvapaikanhakijoiden aaltoon, joka tuli viime vuonna Suomeen.
Jouni Lehikoinen, kirkkoherra, Mikaelinseurakunta
– Määrä on nyt selvästi kasvussa. Alkuvuosi on ollut meillä aika vilkas. Mutta ne, jotka ovat nyt pyytäneet apua, eivät vielä kuulu tähän suureen turvapaikanhakijoiden aaltoon, joka tuli viime vuonna Suomeen, kertoo Lehikoinen.
Kirkot ja seurakunnat ovat alkaneet varautua kasvavaan paperittomien määrään ja lisääntyviin avunpyyntöihin. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on palkannut väliaikaisen kirkkoturvatyöntekijän, joka koordinoi seurakunnille ja kirkoille tulevia avunpyyntöjä. Uusi kirkkoturvatyöntekijä on aloittanut työnsä Turussa kaksi viikkoa sitten.
Koordinaattorin työhön kuuluu seurakuntien tukeminen, apua hakevien ihmisten puhuttaminen ja sen arvioiminen, milloin seurakunta ryhtyy isompiin toimenpiteisiin. Työhön kuuluu myös apua hakevien ohjaaminen seurakuntiin ja seurakunnan työntekijöiden opastaminen sekä tukeminen.
– Meidän pitää yrittää löytää yhteistä linjaa seurakuntien kesken, niin että kaikki tapaukset eivät keskity yhteen seurakuntaan, sanoo diakoniajohtaja Teemu Hälli Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä ja viittaa työhön, jota Mikaelinseurakunta on tehnyt apua pyytäneiden eteen.
Millä perusteella seurakunta päättää, kuka saa apua?
– Jos tulee selkeästi uutta tietoa, joka antaa uutta pohdittavaa turvapaikkaprosessiin, niin silloin voidaan nostaa niitä asioita esille, vastaa Hälli.
Apuna henkistä tukea ja äärimmäisissä tapauksissa majoitusta
Kirkko voi tarjota apua kuuntelemalla ja olemalla tukena sekä auttamaan olemaan yhteydessä lakimieheen. Ääritapauksissa kirkko on myös tarjonnut apua majoitukseen.
– Pääsääntöisesti tämä auttaminen ei ole sitä, että viemme ihmisiä piiloon. Auttaminen tehdään viranomaisten kanssa yhteistyössä, sanoo Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen.
Osaa ihmisistä pystymme auttamaan ja saamaan heille parempia päätöksiä. Suurimman osan kohdalla pystymme vain kulkemaan hetken aikaa vierellä.
Jouni Lehikoinen, kirkkoherra, Mikaelinseurakunta
Osaa ihmisistä Mikaelinseurakunta on pystynyt auttamaan pysyvästi.
– Osaa ihmisistä pystymme auttamaan ja saamaan parempia päätöksiä heidän kohdalleen. Tosin suurimman osan kohdalla pystymme vain kulkemaan hetken aikaa vierellä, Lehikoinen sanoo.
Nigerialaisnainen toivoo, että hänen lapsensa ei tarvitsisi käydä läpi kaikkea sitä, mitä nainen itse on kokenut.
– Haluan vain huolehtia lapsestani, jatkaa koulutustani ja saada hyvän työpaikan. Elää normaalia elämää. Minä todella tarvitsen parempaa elämää itselleni ja lapselleni.
Nigerialaisnainen esiintyy jutussa nimettömänä hänen turvallisuutensa vuoksi.