Suomessa koulutuksen perässä muutetaan ensimmäisen kerran pääasiallisesti parin välivuoden jälkeen 21-vuotiaana. Uudenmaan alueella hakeudutaan pääasiallisesti lähialueen korkeakouluihin.
Suomessa yliopistoja on selvästi vähemmän ja harvemmassa kuin ammattikorkeakouluja. Korkeakoulujen välillä on eroja myös koulutusalatarjonnassa.
Koulutusala valitaan monen tekijän summana. Suurin syy on mielenkiinto opiskelualaa kohtaan, mutta usein myös vanhempien sosioekonominen tausta vaikuttaa. Esimerkiksi oikeustieteellinen koulutusala periytyy muita koulutusaloja huomattavasti useammin.
Vuonna 2015 vajaa neljännes uusista korkeakouluopiskelijoista oli tullut opiskelemaan uudelle paikkakunnalle yli 150 kilometrin päästä.
Pisin muuttomatka syntyy, jos opiskelija on päässyt opiskelemaan harvoissa paikoissa tarjottua alaa, kuten farmasiaa, liikunta-alaa tai eläinlääketiedettä.
Akateemisesta perheestä tulevat nuoret muttavat tilastojen mukaan joko alle 25 kilometrin tai yli 150 kilometrin päästä uudelle opiskelupaikkakunnalle.
– Lähialueiden lukioiden ja peruskoulujen tasot vaikuttavat. Esimerkiksi lukioissa valinnaisten kurssien laajuus ja monipuolisuus vaikuttavat jatko-opintoihin hakeutumiseen, kertoo erikoistutkija Tuomo Suhonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Opiskelualastaan epävarma nuori valitsee yleensä lähikorkeakoulun
Alueelliset erot syntyvät myös siten, että ihmisten kiinnostus kouluttautumiseen vaihtelee. Suhonen on väitöskirjassaan todennut, ettei etäisyys vaikuta kasvatustieteiden, taidealojen tai lääke- ja terveystieteiden opintoihin valikoitumiseen. Nämä alat vaativat useasti voimakasta ammatillista kutsumusta. Suhonen totesi myös väitöskirjassaan, että suomalaiset nuoret ovat usein epävarmoja opiskelualastaan ja päätyvät siksi valitsemaan jonkin lähellä olevan vaihtoehdon.
Tutkimusten valossa tiedetään, että mitä lyhyempi muuttomatka on, sitä korkeampi koulutus vanhemmilla on. Korkeakoulut sijaisevat yleensä paikkakunnilla, joissa kuntalaiset ovat normaalia korkeammin kouluttautuneita. Esimerkiksi Tampereen alueelta ja Pohjois-Pohjanmaalta valmistuneet asuivat alueella vielä kolme vuotta valmistumisen jälkeen.
– Koulutusjärjestelmä luo tiettyjä tarjontarajoitteita, eli esimerkiksi siinä, missä korkeakoulut sijaitsevat. Jos ihminen joutuu matkustamaan pitkän matkan opiskellakseen, syntyy muuttokustannuksia. Tämä pienentää todennäköisyyttä päätyä opiskelemaan tiettyjä aloja, jatkaa Suhonen.
Uudellamaalla korkeakouluihin jatkavista suurin osa on aiemmin asunut lähellä pääkaupunkiseutua. Samaa ilmiötä on esimerkiksi Oulun alueella.
– Uudenmaan lähialueilla asuvien osuus korkeakouluissa aloittavista on suurempi kuin muualla maassa. Lähialueen korkeakoulu on usein se tutuin korkeakoulu. Tilastojen valossa sijainnilla on valinnassa iso merkitys. Myös tulevan työpaikan sijainti vaikuttaa jatko-opiskelupaikan valinnassa.
Korkeakoulujen valintakokeiden tulokset julkaistaan viimeistään 1. heinäkuuta.