Enemmistö Manner-Suomen kunnista on korottanut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tänä vuonna. Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kunnista kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat jollakin tavalla korottaneet asiakasmaksuja.
Myös kunta, joka ei ollut korottanut asiakasmaksujaan, ilmoitti kuitenkin valmistelevansa korotuksia.
Osa kunnista oli korottanut maksuja vain indeksikorotuksen verran, kun taas osa teki täysimääräiset, lähes 30 prosentin korotukset tasasuuruisiin asiakasmaksuihin. Osa kyselyyn vastanneista kunnista puolestaan oli korottanut vain tiettyjen palveluiden hintoja tai nostaneet hintoja enimmäiskorotusta vähemmän.
– Yleisimmin erilliskorotuksia oli tehty käyttämättä ja peruuttamatta jätettyjen vastaanottoaikojen, ajo-oikeutta varten haettavien lääkärintodistusten sekä erilaisiin hammashoidon maksuihin. Sen sijaan päiväkirurgian, psykiatrian ja sairaalan poliklinikkamaksuja on korotettu vähiten, kertoo sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.
Kyselyyn vastanneet kunnat arvioivat asiakasmaksujen korotusten tuovat niille yhteensä 57,45 miljoonaa euron lisätulot vuoden 2016 aikana.
Harkinnanvaraisia korotuksia moitittiin eriarvoistaviksi
Kuntaliitto kysyi kunnilta niiden tekemistä asiakasmaksujen korotuksista kesäkuussa. Kyselyn tulokset kattavat 218 kunnan tilanteen, mikä tarkoittaa 73 prosenttia Manner-Suomen kunnista ja 88 prosenttia väestöstä.
Kuntaliiton kyselyn perusteella esimerkiksi terveyskeskuksen päivystysmaksu vaihtelee 22,10 euron ja 28,10 euron välillä ja sairaalan poliklinikkamaksu 32,10 euron ja 41,70 euron välillä riippuen kotipaikkakunnasta.
Vastaajat myös toivoivat selkeämpää lainsäädännöllistä ohjausta asiakasmaksujen korotuksiin, sillä 1,7–30 prosentin korotusmahdollisuuden jättämistä kuntien omaan harkintaan pidettiin kuntalaisia eriarvoistavana. Esimerkiksi Lahdessa ja Kuopiossa kaikkia asiakasmaksuja korotettiin enimmäismäärä, kun taas Helsingissä ja pääosin myös Vantaalla tehtiin vain indeksikorotukset.
Hallituksen hyväksymä asetus antoi kunnille mahdollisuuden terveysmaksujen runsaisiin korotuksiin. Vuoden alussa voimaan tullut asetus mahdollisti terveysmaksujen korottamisen joka toinen vuosi tehtävän vajaan kahden prosentin indeksikorotuksen lisäksi jopa 27,5 prosentilla.