Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Oikeus hylkäsi saamelaiskäräjien kullanhuuhdontavalitukset

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt saamelaiskäräjien kaksi valitusta, jotka koskivat kullanhuuhdontaa Inarissa. Käräjät vaati hallinto-oikeutta kumoamaan yhden Tukesin antaman kullanhuuhdontaluvan Hammastunturin erämaassa ja toisen Sotajoen varressa.

Kultahippuja vaskoolissa.
Kuva: YLE / Maiju Saijets
  • Jyri Tynkkynen

Saamelaiskäräjien mukaan lupaviranomainen eli Tukes ei selvittänyt riittävästi kullanhuuhdonnan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin ennen kuin se myönsi kaksi kullanhuuhdontalupaa Inariin.

Tukesin mukaan saamelaiskäräjiltä pyydettiin lausuntoa kullanhuuhdontalupahakemusten vaikutuksista saamelaiskulttuuriin, mutta se se ei tehnyt sitä. Sen sijaan saamelaiskäräjät totesi, että Tukesin lausuntopyyntö oli puutteellinen.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi saamelaiskäräjien valitukset. Oikeuden mukaan saamelaiskäräjillä olisi ollut riittävästi aikaa ja aineistoa antaakseen oman lausuntonsa Tukesille, joten Tukes toimi lain mukaisesti, kun se hyväksyi kullanhuuhdontaluvat.

Kullankaivajat tyytyväisiä päätökseen

Hallinto-oikeuden päätökset on otettu tyytyväisenä vastaan Lapin kullankaivajain liitossa. Yhdistyksen edunvalvontavastaavan Antti Peroniuksen mukaan on ollut mahdotonta käsittää, kuinka moitteettomasti jopa vuosikymmeniä toiminut kullankaivaja on joutunut keskeyttämään työnsä, kun kullanhuuhdontaluvan määräaikatarkastelusta on ollut mahdollista valittaa.

– Valituspainajainen on kestänyt neljä ja puoli vuotta. Asia on koskettanut eri tavoin yli neljääkymmentä kullankaivajaa. Valituksia ei ole yksilöity, eivätkä ne kohdistu kehenkään sinänsä, vaan argumentoinnin perustana ovat olleet väitetyt kulttuuriset yhteisvaikutukset yhdessä mm. metsä-, energia- ja matkailuteollisuuden kanssa.