Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa ja yksi maailman köyhimmistä. Se on myös luonnonkatastrofeille alttiilla alueella, ja monen sellaisen seuralainen on kolera.
Toissa viikonloppuna iskeneen hirmumyrsky Matthew'n jälkeen Haitissa on tullut tietoon 13 kolerakuolemaa, ja taudin pelätään yltyvän suurepidemiaksi. Hoitamaton kolera voi olla kuolemaksi jo muutamassa tunnissa.
Sairaaloissa epidemian alku näkyy jo: myrskyvammojen lisäksi yhä useampi potilas on tuotu hoitoon ripuloivana ja oksentavana. Maailman terveysjärjestön mukaan tartuntoja on parissa päivässä tullut tietoon 200. Tilannetta pahentaa se, että Matthew tuhosi noin neljänneksen Etelä-Haitin terveyskeskuksista.
Kolera koettelee köyhiä
Ihmiset, jotka asuvat ahtaasti ja huonosti viemäröidyissä oloissa, ovat koleralle otollisia uhreja. Nykyisin nuo alueet ovat ennen muuta Afrikassa ja Aasiassa, mutta Suomessakin oli useita koleraepidemioita 1800-luvulla.
Kaikessa köyhyydessäänkin Haiti oli säästynyt koleralta vuosisadan ajan – aina vuoteen 2010, jolloin maahan iski suurmaanjäristys.
Suuri osa Haitista oli maanjäristyksen jälkeen raunioina. Kunnon vesihuollosta oli turha puhuakaan, kun ainakin sata tuhatta ihmistä oli kuollut ja puolitoista miljoonaa menettänyt kotinsa.
Rauhanturvaajien leirissä oli jätevesivuoto
Kun jätevedet sekoittuvat juomaveteen, ihmisen ulosteiden sisältämä kolerabakteeri pääsee leviämään uusiin uhreihin. Bakteerin tuottama voimakas myrkky voi tietää niin rajua ripulia, oksentelua ja elimistön kuivumista, että ilman nopeaa hoitoa neljännes tai jopa puolet sairastuneista kuolee.
Kolerabakteeri tuli Haitiin nepalilaisten rauhanturvaajien mukana maanjäristyksen jälkeen ja karkasi heidän leiristään Meillejokeen, josta tuhannet ihmiset ottivat juomavetensä. Koska Haitissa ei ollut ollut koleraa sukupolviin, väestöltä puuttui vastustuskyky.
Tutkimukset osoittivat koleraepidemian syyn kauan ennen kuin YK oli valmis myöntämään sen. Tunnustus tuli vasta viime elokuussa. Korvauksia kuolleiden omaisille YK ei edellenkään aio maksaa, vaan vetoaa diplomaattiseen koskemattomuuteen.
Kolera on vaikea hävittää
Koleraan on kuollut maanjäristyksen jälkeisinä kuutena vuonna lähes kymmenen tuhatta haitilaista.Tartuntoja oli pahimmillaan 35 000 kuukaudessa. Tartunnat oli tämän vuoden alkuun mennessä saatu vähenemään alle kolmeen tuhanteen, mutta jo ennen Matthew'ta tilasto oli taas alkanut hieman synkentyä.
Kolera on vaikea saada hävitettyä, kun se on päässyt ujuttautumaan vesihuolloltaan heikkoon valtioon. Bakteeri leviää nopeasti, mutta sen on myös taitava piilottelemaan ja puhkemaan tilaisuuden tullen uudeksi epidemiaksi.
Matthew-myrsky tulvineen oli sellainen tilaisuus maassa, jossa kahdelta kolmasosalta puuttui ennestään kunnon käymälä ja alle kolmella viidestä oli käytettävissään puhdasta vettä. Ilman koleraakin ripuli on yksi Haitin pikkulasten yleisimmistä kuolinsyistä.
Maailman terveysjärjestön vastaus haasteeseen saatiin tiistaina: WHO lähettää Haitiin yli miljoona kolerarokoteannosta. Jokainen rokotettava tarvitsee täyteen turvaan kaksi annosta, mutta hätätilanteen vuoksi WHO ja Haitin hallitus suunnittelevat rokottavansa ihmiset vain kerran. Se antaa täyden suojan puoleksi vuodeksi.