KAJAANI Rahat riittävät ruokaan, vaatetukseen ja asumiseen, mutta sairaus voi syöstä takuueläkeläisen talousongelmiin.
Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Perusturvan riittävyys ja köyhyys -raportista, joka koskee kohtuullista vähimmäiskulutusta eli minimibudjettia. Talous riittää takuueläkeläisellä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen paremmin kuin työttömillä ja opiskelijoilla.
– Perusterveen, vuokralla asuvan takuueläkeläisen tulot riittävät juuri ja juuri kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen. Jos otetaan ylimääräisiä menoja sairauksiin ja muihin syihin, niin niihin ei oikeastaan riitä rahaa, avaa THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio.
Ei kyllä säästöjä jää.
Elsa Hattunen
Kyse on kohtuullisesta vähimmäiskulutuksesta eli minimibudjetista. THL:n mukaan yksinasuvalla, yli 65-vuotiaalla takuueläkeläisellä rahat riittävät vähimmäiskulutukseen 102-prosenttisesti.
Esimerkiksi työttömällä ja opiskelijalla tulot kattavat tästä noin 72 prosenttia. Arviossa ei kuitenkaan huomioida erilaisia lääkkeitä tai sairauksista koituvia kuluja. Sijainnista ja asunnon koosta riippuen yksin vuokra-asunnossa asuvalla takuueläkeläisellä jää kuukaudessa arviolta käteen noin 600 euroa. Omistusasunnossa luku on 667 euroa asumismenojen jälkeen.
– Lääkemenoina minimibudjetissa on joitakin yleisiä oletuksia, lähinnä aspiriinia ja särkylääkettä, Moisio avaa.
Moisio kuitenkin muistuttaa, että tällaisissa tapauksissa on mahdollista hakea toimeentulotukea kunnan sosiaalitoimesta. Toimeentulotuki siirtyy Kelaan vuoden 2017 alussa, minkä odotetaan helpottavan tuen hakemista.
Takuueläkettä saa, jos tulot koostuvat käytännössä kansaneläkkeestä, eikä henkilö ole esimerkiksi kerryttänyt työeläkettä. Sen tarkoitus on turvata Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläke. Takuueläkettä maksetaan 766,84 euroa kuukaudessa.
Kansaneläkettä saa Suomessa puolestaan noin vajaa puolet eläkeläisistä.
"Ei kyllä säästöjä jää"
Raportin mukaan takuueläkeläisen rahat riittävät keskimäärin esimerkiksi ruoan, vaatetuksen ja asumisen lisäksi esimerkiksi henkilökohtaiseen hygieniaan, vapaa-ajan harrastuksiin, sähköön ja vakuutuksiin sekä kodin tavaroihin, mukaan lukien niiden kuluminen.
Takuueläkeläisiä on Suomessa noin 100 000, selviää Eläketurvakeskuksesta. Lisäksi Suomessa on Eläketurvakeskuksen arvion mukaan noin 199 000 suhteellisessa tuloköyhyydessä elävää eläkeläistä, eli alle 1 190 euroa kuukaudessa saavaa henkilöä.
Tämä ryhmän tulot ovat alle 60 prosenttia väestön mediaanituloista. Tilanne voi olla usealle hyvin tiukka.
Perusterveen, vuokralla asuvan takuueläkeläisen tulot riittävät juuri ja juuri kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen.
Pasi Moisio
Kajaanilainen eläkeläinen Elsa Hattunen kertoo, että esimerkiksi hänellä rahat riittävät, kunhan hiukan sovittelee asioita. Hattunen saa työeläkettä, kansaneläkettä ja leskeneläkettä.
– Ei kyllä säästöjä jää, Hattunen avaa tilannettaan.
Hattunen kertoo kuitenkin pärjäävänsä hyvin. Kuluja voi tinkiä esimerkiksi vaatteista. Hän myös tekee ruokaa itse.
Samoilla linjoilla on toinenkin kajaanilainen eläkeläinen, Lauri Komulainen. Hän kertoo, että taloudellinen tilanne on kohtalaisen hyvä, sillä hän asuu omistusasunnossa.
– Jos joutuisi asumaan vuokra-asunnossa, niin se veisi eläkkeestä reilun osan, Komulainen kertoo.
Pienet eläkkeet painottuvat
ETK:n tutkimusosaston johtaja Susan Kuivalainen alleviivaa, että eläkeläiset ovat kuitenkin suuri noin 1,5 miljoonan ihmisen ryhmä. Joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä.
Kuivalainen kertoo, että vajaa kymmenen prosenttia eläkeläisistä on suurituloisia. Heidän tulonsa ovat noin kaksi kertaa suuremmat kuin mediaanieläke. Keskimääräinen eläke Suomessa on noin 1 613 euroa.
Kansalaisaloite ei paranna pienituloisimpien eläkeläisten eläkettä.
Susan Kuivalainen
Eläkettä saavissa on Kuivalaisen mukaan enemmän pienituloisia kuin suurituloisia. THL:n koordinoimassa Perusturvan riittävyyden arviointiraportissa lasketaan, että vuokra-asunnossa yksinasuvalla työeläkeläisellä jää käteen noin 830–860 euroa. Omistusasunnossa yksinasuvalla jää käteen puolestaan keskimäärin noin 1 000 euroa.
– Pienet eläkkeet painottuvat selvästi suurempia eläkkeitä enemmän, Kuivalainen kertoo.
Kuivalainen kertoo, että eläkkeet muodostavat eläkeläisten käytettävistä bruttotuloista noin 60 prosenttia. Loput tulot tulevat esimerkiksi eläkkeensaajien asumistuesta, toimeentulotuesta tai omaisuustuloista.
Kaikista huonoin tilanne on henkilöillä, joiden työeläke on jäänyt pieneksi ja jotka tulevat toimeen juuri takuueläkkeellä.
– Pienituloisuus on yleisintä alle 55-vuotiailla, jotka ovat työkyvyttömyyseläkkeellä sekä yksinasuvilla eläkeläisillä, Kuivalainen avaa.
– Myös yli 75 vuotta täyttäneillä eläkeläisillä pienituloisuus on keskimääräistä yleisempää, Kuivalainen kertoo.
Esimerkiksi yli 75 vuotta täyttäneistä noin 15 prosenttia on pienituloisia. Alle 55-vuotiaissa kuitenkin joka kolmas on pienituloinen.
Hallitus leikkaa kansaneläkkeestä
Kokonaisuutena eläkeläisten käytettävissä olevat rahat ovat kehittyneet samassa tahdissa palkansaajien kanssa. Myös muilla mittareilla tarkasteltuna muutoksia ei ole tapahtunut suuntaan tai toiseen.
THL:n Pasi Moisio sanoo, että tilanne on kansainvälisesti vertailtuna kohtuullinen.
– Suomi ja muut Pohjoismaat ovat onnistuneet tehtävässään siinä, että niin sanottu vanhuusköyhyys on saatu sillä tavalla aisoihin, että iäkkäiden köyhyysasteet eivät ole merkittävästi kasvaneet, Moisio pohtii.
ETK:n Susan Kuivalainen pohtii, että hallituksen suunnitelmat leikata kansaneläkettä ja takuueläkettä lisäävät eläkkeensaajien välisiä tuloeroja. Kansaneläkkeestä leikataan noin 0,85 prosenttia samalla, kun työeläkkeeseen tehdään 0,6 prosentin korotus. Myös esimerkiksi Kela-tukia ja muita tukia leikataan. Toisaalta toimeentulotukeen tehdään normaali indeksikorotus.
Leikkauksia on perusteltu siten, että jos taloutta ei saada kuntoon, kenellekään ei pian pystytä kustantamaan mitään tukia.
– Pienituloisten eläkeläisten, joiden tulot muodostuvat useammin pääsääntöisesti kansaneläkkeestä, eläketulo heikkenee, kun taas suurituloisimmille eläkeläisille, joiden tulot muodostuvat työeläkekkeestä, nousee vähän, Kuivalainen kertoo.
Pitkällä aikavälillä muutos on merkittävä. Kuivalaisen mukaan 2000-luvulla ei ole ennen vuotta 2015 kansaneläkettä leikattu.
– Politiikka muuttui vuonna 2015, kun ensimmäisen kerran supistettiin indeksikorotusta, Kuivalainen avaa.
Työeläke on tällä hetkellä myös kiivaasti poliittisessa keskustelussa. Suomen senioriliike ja SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen ovat ajaneet kansalaisaloitetta, joka ajaisi työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi. Aloite menee eduskunnan käsittelyyn.
Pienituloisuus on yleisintä alle 55-vuotiailla, jotka ovat työkyvyttömyyseläkkeellä sekä yksinasuvilla eläkeläisillä.
Susan Kuivalainen
Asiantuntijat ovat kritisoineet ehdotusta. Esimerkiksi ETK arvioi, että muutoksen myötä kaikki eläkevarat loppuisivat 2060-luvulla.
– Kansalaisaloite ei paranna pienituloisimpien eläkeläisten eläkettä. Se parantaa eniten suurituloisten eläkeläisten eläketuloa ja kasvattaisi siten eroja eläkeläisten välillä. Eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi toimenpiteiden tulisi kohdistua kansan- ja takuueläkkeisiin tai eläkeläisten asumisen ja terveys- ja sosiaalihuollon kustannuksiin, Kuivalainen kertoo.