Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta vastasi Neittaanmäen toiveeseen ja päätti tarjota sadalle opiskelijalle mahdollisuuden työstää ideaansa tiedekunnan tuella. Idean tulee liittyä informaatioteknologiaan ja/tai sen hyödyntämiseen. Idea voi olla tieteellinen, teknologinen tai yhteiskunnallinen.
Tiedekunta tarjoaa tuhannen euron apurahan kuukaudeksi sekä tarvittavat puitteet ideoiden työstämiseen. Tämän jälkeen opiskelijat voivat jatkaa idean kehittämistä tiedekunnan eri tutkimusryhmissä tai itsenäisesti.
Pekka Neittaanmäen ohjausura alkoi vuonna 1987, kun Timo Tiihonen väitteli tohtoriksi. Alkuaikoina ohjattavia oli yhdestä kahteen vuodessa. Nykyisin määrä vaihtelee kolmesta kuuteen vuodessa.
Maailmanlistan kärjessä ohjaajana
Neittaanmäki on vastikään noussut matemaattisten väitöskirjojen ohjauksessa maailman Top 5-listalle. Neittaanmäen ohjaamien väitöskirjojen aiheet ovat vaihdelleet vuosien varrella. Väitelleistä puolella on ollut teoreettinen aihe, jossa on ratkaistu jokin avoin tieteellinen ongelma tai parannettu olemassa olevia menetelmiä. Tuloksena on ollut muun muassa laskentatarkkuuden merkittävä parantaminen. Neittaanmäen ohjaamista sadasta väitöskirjaopiskelijoista 20 on edennyt professoreiksi.
Toinen puoli väitöskirjojen aiheista on liittynyt käytännönläheisiin aiheisiin, joilla on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys. Näitä ovat muun muassa teollisuuden tuotanto- tai palveluprosessien parantaminen, tuotteiden laadun parantaminen tai yhteiskunnan palveluprosessien parantaminen.
– Olen saanut lähes koko professoriurani ajan vetää tutkimushankkeita ja keskittyä jatko-opiskelijoiden kanssa uusien ideoiden kehittelyyn ja väitöskirjojen ohjaamiseen. Professorille tämä on ideaalitehtävä, arvioi Neittaamäki.
Pekka Neittaanmäellä on jäänyt ensimmäisen väitösohjauksen lisäksi erityisesti mieleen kaksi väitöspäivää. Toisessa identtiset kaksoset väittelivät samana päivänä pari vuotta sitten. Toisessa 23-vuotias Olga Kuznetsova väitteli kuuluisasta David Hilbertin 12. ongelmasta. Kuznetsova löysi väitöksessään osaratkaisun saksalaisen matemaatikko Hilbertin jo vuonna 1900 esittämään ongelmaan.
Tohtoreista entistä enemmän yrittäjiä
Neittaanmäki pitää tärkeänä myös oppilaiden väitöskirjan jälkeistä urakehitystä. Hänen ohjaamistaan väitelleistä noin puolet on sijoittunut akateemiselle uralle ja toinen puoli yritysmaailmaan. Yliopistoon siirtyneistä yli 20 on edennyt professoriksi asti. Uusi ilmiö on, että väitöskirjaopiskelijat perustavat väitöskirjojensa pohjalta yrityksiä Jyväskylään.
Neittaanmän ohjaamat tohtorit ovat perustaneet muun muassa kyberturvallisuutta tuottavan Truly Protect –yhtiön ja Synesa Solutions Oy:n, joka keskittyy sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Väitelleitä löytyy myös avainpaikoilta Nordeassa, Roviolla, Nokiassa, Koneella, ABB:ssa ja Jyväskylän kaupungilla.
Neittaamäen lähivuosien noin 20 ohjattavan väitöskirjan aiheet liittyvät muun muassa uuden sukupolven tietokoneisiin, kognitiiviseen tietojenkäsittelyyn, kvanttilaskentaan ja käytännönläheisellä puolella massadataan, tietoturvaan, teollisuuden internetiin, sote-alan digitaalisiin palveluihin ja uuden sukupolven digitaaliseen kouluun.