Koululaisille halutaan jatkossa tarjoilla entistä enemmän luomuruokaa. Helsinkiläisissä päiväkodeissa alkoi viime vuoden lopulla vegaaniruokakokeilu. Lisäksi kaikille peruskoulun ysiluokkalaisille jaetaan kevään aikana kirja, jonka nimi on “Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä”.
Tämä herättää tukun kysymyksiä. Feminismi, veganismi. Onko ismien paikka kouluissa?
Miksi ideologiat valtaavat alaa päiväkodeissa ja kouluissa? Miksi opinahjot pitää politisoida?
Kouluissa halutaan tarjoilla enemmän luomutuotteita kuin tavallisesti tuotettuja ruokia, kun Suomi suuntaa EU:lta saatua kouluruokatukea luomutuotteille. Tukimuutosta on valmistellut maatalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk), sattumoisin luomuyrittäjä itsekin.
Lasten ruokapöytiin rahdataan vastaisuudessa luomumaitoa, luomuhedelmiä ja luomuvihanneksia.
Luomuliitto riemuitsee, mutta tutkijat pudistelevat päätään.
EU:n kouluruokatuki on tarkoitettu “kasvattamaan lapsia terveellisiin ruokailutottumuksiin ja lisäämään ravitsemuksellisesti hyvien tuotteiden kulutusta”.
“Luomu on ruoan tuotantoon liittyvä aate, ideologista viherpesua. Se ei kuitenkaan liity millään tavalla terveellisyyteen, joten luomun tukeminen varoista, jotka on tarkoitettu terveellisen ruokavalion tukemiseen, on hyvin erikoista”, toteaa VTT:n biotekniikan tutkija Lauri Reuter Aamulehden haastattelussa.
“Luomu on sympaattinen asia, mutta sitä ei voi perustella terveellisyydellä. Näyttö puuttuu. Osa tutkimuksista on kallistunut lievästi luomun paremmuuden kannalle, mutta ei merkittävästi”, sanoo samaisessa jutussa myös ravitsemustieteiden professori Mikael Fogelholm.
Kahdessakymmenessä helsinkiläisessä päiväkodissa aloitettiin vuoden mittainen vegaaniruokakokeilu lokakuussa. Päiväkoti tarjoaa vegaaniruokaa halukkaille tai haluttomille lapsosille vanhempien ilmoituksen perusteella.
Silloin lapsille ei tarjoilla lihaa, kalaa, siipikarjaa, maitoa, munia, ei juustoa eikä mitään muutakaan eläinperäisiä tuotteita.
Vegaaniruoka ratsastaa juuri nyt trendien aallonharjalla, kauppoihin on ilmestynyt vegaanihyllyjä, tammikuussa media antoi runsaasti lähes pelkästään positiivista palstatilaa vegaaniruokahaasteelle.
Vegaaniruokavaliosta saa varmaan terveellisen, jos vanhemmat jaksavat perehtyä asiaan tarpeeksi huolellisesti. Vegaaniruokavalio on kuitenkin äärimmäisen rajoittava, ja esimerkiksi b12-vitamiini pitää saada täydennyksenä, koska sitä ei ole missään kasvikunnan tuotteissa. Puutoksista voi lapselle seurata kasvun ja kehityksen häiriöitä, jotka voivat ilmetä vasta vuosien päästä esimerkiksi hermoston oireina.
Syömishäiriöikeskuksen toiminnanjohtaja Pia Charpentier onkin varoittanut, että syömishäiriöillä voi olla yhteys vegaaniruokavalioon. Tutkimusten mukaan syömishäiriöstä kärsivät noudattavat neljä kertaa todennäköisemmin kasvisruokavaliota, ja Charpentierin mukaan kasvisdieetti voi edistää syömishäiriöön sairastumista.
Uuden ravitsemussuosituksen mukaan huolellisesti koottu vegaaniruokavalio sopii myös lapsille ja nuorille. Kaikki ravitsemusasiantuntijat eivät kuitenkaan asiasta vakuutu, sillä tutkimustietoa ei juuri ole.
“Veganismia on tutkittu lapsilla todella vähän. Kentän ääntä voisi kuvailla tällä hetkellä epävarmaksi. Moni asiantuntija näkee, että lisätutkimuksia tarvitaan”, toteaa ravitsemuskasvatuksen asiantuntija Sanna Talvia MTV3:n haastattelussa.
Hän tuntee aiheen, koska oli mukana laatimassa Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen vegaanista ruokavaliota koskevia ohjeita:
“Jos perheessä on valinta tehty, ravitsemusasiantuntijan tehtävä on auttaa. Ideologia on hyväksyttävä”, Talvia toteaa.
Tasa-arvokasvatusta vauhditetaan kouluissa tänä vuonna myös jakamalla ysiluokkalaisille kirja “Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä”. Mukana valtakunnallisen hankkeen rahoittamisessa on esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö - ja feministinen ajatushautomo Hattu.
Kirja on täynnä järkyttäviä yleistyksiä, jotka ehkä pätevät kirjailijan synnyinmaassa Nigeriassa mutta eivät Suomessa 2017. Kirjan mukaan naisia esimerkiksi opetetaan pyrkimään naimisiin, mutta miehiä ei. Yhteiskunta pitää naimatonta naista epäonnistuneena, mutta mies ei ole vielä löytänyt “sitä oikeaa”. Kirjan mukaan tytöille opetetaan, etteivät he voi olla seksuaalisia olentoja samalla tavalla kuin pojat. Vanhemmista ei kuulemma ole vastenmielistä kuulla, että pojalla on tyttöystävä. Mutta tytön poikaystävä ei tule kuuloonkaan.
Täyttä höpinää 2000-luvun Suomessa.
“Miltä vaikuttaisi, jos pankkien, ajatushautomo Liberan ja valtiovarainministeriön yhteishankkeena syntyisi pamfletti ‘Meidän kaikkien pitäisi olla liberalisteja’? Olisiko mahdollista jakaa tällainen teos kokonaiselle ikäluokalle”, ihmetteli historian ja yhteiskuntaopin lehtori Juho Mäenpää Helsingin Sanomissa.
Hän ei aio jakaa oppilailleen kirjaa, koska hän ei omien sanojensa mukaan halua alkaa “kiistanalaisia ideologioita propagoivien tahojen mainoshenkilöksi”.
Viime lokakuussa opetushallitus väitti, että sukupuolen jatkuva mainitseminen antaa lapselle ylikorostuneen käsityksen sukupuolen merkityksestä. Opetushallituksen mukaan lapsia on tärkeää puhutella nimillä, ei joukkona “tytöt” tai “pojat”.
Hieman nurinkurista on tietysti sekin, että jos sukupuolieroja ei saisi kouluissa siis korostaa niin miksi lapsille jaetaan kirja feminismistä - jossa puhutaan pelkästään sukupuolista.
Aikuiset ovat vapaita valitsemaan ideologiansa ihan itse. Jokainen saa uskoa siihen, mihin haluaa ja valita itse vaikkapa ruokavalionsa. Mutta onko oikein pakottaa pieni lapsi syömään aikuisen ideologian mukaan tai tuputtaa lapsille muitakaan poliittisia aatteita jo alakoulusta lähtien? En olisi siitä ihan varma.