Kersti Kaljulaid, 47, saapuu ensimmäiselle valtiovierailulleen Suomeen tiistaina. Kaljulaid on vastikään palannut työpaikalleen Ranskan Alpeilla perheen kanssa vietetyn hiihtoloman jälkeen.
Kyllä, nimenomaan työpaikalleen, Kadriorgin vaaleanpunaiseen presidentinlinnaan. Koti on muualla, Etelä-Tallinnassa Nõmmen mäntyjen alla.
Alkukohteliaisuudet Kaljulaid vaihtaa sujuvasti suomeksi.
– Pääsen nykyään enää harvoin puhumaan suomea. Aiemmin puhuin sitä joka päivä työpaikalla, hän kertoo.
Kaljulaid viittaa Luxemburgissa sijaitsevaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, jossa hänen työtovereinaan olivat Olavi Ala-Nissilä ja Ville Itälä.
Luxemburgista hän ponnahti Viron presidentiksi lokakuussa dramaattisten käänteiden jälkeen todellisena mustana hevosena.
Viron monimutkainen vaalitapa johti siihen, että ennakkosuosikkeja putosi matkalla puoluerajat ylittävän tuen puutteen takia.
Poliittisen järjestelmän tuulettaja
Kersti Kaljulaidin saapuminen tuuletti Viron poliittista järjestelmää. Ja sen jälkeen tuuletuksesta ei ole tullut loppua.
Ensimmäiset viisi kuukautta presidenttinä ovat olleet kiireistä aikaa. Kaljulaid on jalkautunut kansan pariin, puristanut paikallisten käsiä ja keskustellut heidän kanssaan myös venäjäksi.
Tosin virallisissa yhteyksissä hän puhuu aina viroa.
– Viro on maan ainoa virallinen kieli, ja niin me haluamme sen pitää, Kaljulaid linjaa.
Virossa noin joka neljäs asukas puhuu äidinkielenään venäjää.
Kaljulaid on etsinyt maakuntavierailuillaan kaikkialta kansalaisyhteiskunnan edustajia. Hänen mielestään kansalaisten pitäisi kantaa enemmän vastuuta omista yhteisöistään.
Valtio ei voi taata verovaroin kansalaisilleen kaikkia palveluja. Se käy liian kalliiksi, kuten on nähty monissa Länsi-Euroopan maissa – myös Suomessa.
– Monet maat yrittivät sitä, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Todennäköisesti paremmin toimisi malli, jossa ihmiset voisivat osallistua oman yhteisönsä kehittämiseen ja voisivat kehittää sitä niin kuten itse tahtovat. Sellainen malli olisi myös vahvempi, Kaljulaid sanoo.
Kohupuhe itsenäisyyspäivänä
Kaljulaid on jo opittu tuntemaan suorista mielipiteistään. Ensimmäinen kohaus kävi, kun hän kieltäytyi osallistumasta virkaanastujaistensa kunniaksi järjestettyyn jumalanpalvelukseen.
Hän ilmoitti olevansa ateisti, jolle uskonnonvapaus merkitsee myös vapautta olla uskomatta.
– Todellinen maallisuus suojelee meitä myös muiden uskontojen tavoilta, hän on perustellut toimintaansa.
Seuraava kohahdus kuului, kun Viro vietti puolitoista viikkoa sitten 99. itsenäisyyspäiväänsä. Presidentti piti puheen. Sen nostattamat aallot eivät ole vieläkään vaipuneet.
Kaljulaid puhui perheväkivallasta. Siitä miten puolisot ja lapset joutuvat pelkäämään kodeissaan ja siitä, miten kotona opittu käyttäytyminen kertaantuu muualla ja miten sellainen käytös vaarantaa koko yhteiskunnan turvallisuuden.
– Maa, jossa keskipalkka on noussut jo 1 100 euroon on riittävän kypsä käsittelemään myös sosiaalisia ongelmia. Reaktiot näyttivät, että olin oikeassa, Kaljulaid sanoo.
Tuloksena ilmestyi monia mielipidekirjoituksia ja Kaljulaidin ikätoverit, miehet, alkoivat vitsailla, kenen vaimon he sinä päivänä jättäisivät hakkaamatta.
– Jos yhteiskunnassa puuttuu tilaus, se tarkoittaa myös sitä, että päätöksentekijät eivät luo riittäviä edellytyksiä niille, joiden tehtävänä on kyseisen ongelman kanssa painia. Silloin minun tehtäväni on aiheuttaa tilaus, enkä aio olla hiljaa ennen kuin asiaan puututaan, Kaljulaid sanoo.
Nosti maahanmuuton puheenaiheeksi
Kaljulaidin suosikkisanoja on komberuum, ”tapojen tila”, jonka hän taisi itse keksiäkin. Se tarkoittaa ymmärrystä maan tavoista ja kulttuurista.
Siihen tilaan voi saapua myös pakolainen tai työn perässä saapuva maahanmuuttaja. Tärkeintä on, että tämä omaksuu virolaiset tavat ja kielen. Silloin etnisellä taustalla ei ole merkitystä.
– Virolainen voi olla mielestäni jokainen, joka tunnustaa kielemme, tapamme ja arvomme. Ei ole olemassa sellaista geneettistä koodia, joka erottaisi meidät esimerkiksi suomalaisista, Kaljulaid pohtii.
Viro on tähän saakka pysytellyt sivussa pakolaiskriisistä, mutta työmarkkinat alkavat kaivata työvoimaa.
– Meidän on kyettävä keskustelemaan rohkeasti maahanmuutosta päämediassa, muuten ääriliikkeet voivat käyttää sitä aseenaan ja jäämme kysymyksessä panttivangeiksi, Kaljulaid selittää.
Sähköisen henkilökortin eli niin sanotun virtuaalikansalaisuuden voi saada itselleen kuka tahansa, mutta siihen liittyvät palvelut ovat vielä pitkälti kehittämättä.
Viro tavoittelee virtuaalikansalaisia erityisesti yrittäjiksi.
Osallistui Finlandia-hiihtoon
Jotkut pitävät Kaljulaidia kansainvälisesti hieman näkymättömänä. Kaljulaid tuntee maansa perustuslain, joka takaa hänelle rajalliset valtaoikeudet. Presidentin painotetaan edustavan maataan ulkomailla, ja siitä pitää sopia hallituksen kanssa.
Kaljulaid on osallistunut muun muassa Münchenin turvallisuuskonferenssiin ja toteaakin, että hän on käyttänyt aikaansa kansainväliseen verkostoitumiseen.
Suomessa hän on käynyt kahdesti. Ensimmäinen oli työvierailu heti virkakauden alussa. Toinen oli vapaa-ajan vierailu Lahden Finlandia-hiihtoon, jossa kovakuntoinen presidentti osallistui 50 kilometrin vapaan hiihtotavan matkaan.
Sijoitus oli 70, aika runsaat neljä tuntia.
Suomeen Kaljulaidilla on läheinen suhde. Reissut pohjoiseen ovat johtaneet siihen, että hän käyttää joskus meänkielisiä sanoja.
Suomen ja Viron tulevaisuuden hän näkee yhteisenä digitaalisen asioinnin alueena.
Maat ovat solmineen sopimukset, joiden mukaan ne kehittävät virolaiseen X-roadiin perustuvaa palveluväylää yhdessä, mutta pohtivat sen soveltamista erikseen oman maan tarpeisiin sopivaksi.
Kevään aikana pitäisi olla myös tekninen valmius käyttää toisen maan rekistereitä. Se voisi mahdollistaa esimerkiksi yhteisten joukkoliikennelippujen käytön Helsingissä ja Tallinnassa.
– Mielestäni meidän pitäisi aloittaa pian maailmanlaajuinen mainoskampanja, sillä mitään sen kaltaista kahden maan välillä muualla maailmassa ei ole, Kaljulaid muistuttaa.
Päivitetty klo 21.28: Lisätty tieto Viron venäjänkielisen väestön osuudesta.