Tenon sopimus hyväksyttiin tiistaina Norjan suurkäräjillä. Sopimus astuu voimaan jo tänä kesänä. Sekä Suomessa että Norjassa sopimus on saanut aikaan jyrkkiä reaktioita.
Norjassa ja Suomessa on jo usean vuoden ajan neuvoteltu uusista kalastussäännöksistä Euroopan tärkeimmälle joelle, Tenolle. Nyt uusi sopimus on hyväksytty kummankin valtion osalta.
Norjassa kiistanalainen sopimus hyväksyttiin eilen tiistaina, Suomessa viikko sitten.
Kansanedustaja Kirsti Bergstø oli pettynyt sopimuksen hyväksymiseen.
– Emme usko sopimuksen olevan tarpeeksi hyvä. Mökinomistajat Suomen puolella saavat etuuksia. Tämä on huonoa lohikannan hallintaa. Tämä on sopimus, josta on keskusteltu laajalti, on kritisoitu ankarasti ja jolta puuttuu paikalliset juuret, totesi Bergstø suurkäräjillä.
Norjan saamelaiskäräjäjäsen: "He valehtelevat"
Norjan saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Inger Eline Eriksen on pettynyt prosessiin, ja uskookin, ettei saamelaiskäräjillä tai Tenon vesistön kalastushallinnolla (Tanavassdragets Fiskeforvaltning) ole ollut juuri sopimukseen vaikutusta. Hänen mukaansa sopimuksessa ei oteta tarpeeksi huomioon alkuperäiskansojen oikeuksia.
– Emme ole saaneet osallistua sisällön muotoilemiseen, emmekä ole tyytyväisiä. Heidän mielestään olemme olleet mukana neuvotteluissa asianmukaisella tavalla. Tämä ei voi olla totta, meidät on vain jätetty ulkopuolelle, sanoo Eriksen.
– On huomattava, miten he ovat valmiita niin kovasti valehtelemaan, että Saamelaiskäräjät olisivat olleet osana sopimuksen muotoilua.
Ministeri: "Kriittinen sopimus"
Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Vidar Helgesen sen sijaan oli tyytyväinen sopimuksen hyväksymiseen.
– Olemme kriittisessä tilanteessa Tenojoen lohen kannalta. On välttämätöntä saada rajoituksia kalastukseen. Sopimus palauttaa kestävyyden Tenojoen luonnonvaraisille lohikannoille, sanoo Helgesen.
Helgesenin mukaan sopimukselle ei parlamentissa ollut paljon vastustusta, mutta se päätyi silti menettelyyn.
Helgesenin mielestä saamelaiskäräjät ja Tenon kalastushallinto olivat paljolti mukana sopimuksen sisällön suunnittelussa.
– Vuoden 2015 loppuun kalastushallinto osallistui aktiivisesti. Heidän ehdotuksensa loi perustan kalastusmääräyksille. Kun sopimus oli lähes valmis, tapahtui muutos heidän hallinnossaan, ja uusi johto ottikin uuden kannan. Sopimus oli kuitenkin jo täysin neuvoteltu, kertoo Helgesen.
Hän sanoo myös, että kaikki asiakirjat ovat olleet heidän saatavillaan.
– Meillä oli myös kaksi neuvottelukokousta saamelaiskäräjien kanssa, Helgesen sanoo.
– Nyt saamme sopimuksen, joka vähentää kalastusta noin kolmanneksella. Sopimus auttaa myös rakentamaan hyvän villilohikannan 15 vuoden kuluessa, Helgesen toteaa.