LAPPEENRANTA Kun taiteilija Mikko Vento joutui silmäleikkaukseen, hän iloitsi siitä, että toista silmää sai leikkauksen aikana käyttää normaalisti. Hän keskittyi katseluun koko operaation ajan ja tarkkaili kiinnostuneena leikkauksen etenemistä ja omia tuntemuksiaan.
Vento tiesi, että tulee käyttämään kokemustaan silmäkirurgin käsittelyssä tavalla tai toisella taiteen tekemisen välineenä.
Omaan kehoon ja juuri näköön liittyvät tuntemukset ovat Mikko Vennon taiteen pääraaka-aineet. Näkövammainen valokuvaaja pyrkii kuvillaan kertomaan, millaisena ympäröivä todellisuus hänelle näyttäytyy.
Perusnäkö on hieman sumea, rappeutunut
Mikko Vento
Itse kehittelemässään kuvanmuokkauksessa perusajatus on lisätä alkuperäiseen valokuvaan ne muutokset, joita Vennon silmävauriot hänelle aiheuttavat. Vennon muokattuja valokuvia on ollut esillä useissa näyttelyissä ja ne on myös koottu kirjaksi.
Verivalumia silmänpohjassa
– Perusnäkö on hieman sumea, rappeutunut, Mikko Vento kertoo omasta näkemisen tavastaan.
Hän seisoo omien teosten keskellä Lappeenrannan taidemuseossa. Esillä on Vennon "Kun maailma rappeutuu" -niminen näyttely.
Tänään minulla on ihan hyvä näkö.
Mikko Vento
Lappeenrannan näyttelyssä on esillä valokuvia, joita Vento on kiertänyt kuvaamassa suomalaisilla rokkifestareilla. Robin esiintymislavalla Ilosaarirockissa vuonna 2015. Vieressä kuvia Apocalyptican keikalta. Toisin kuin ehkä saattaisi luulla, teosten nimet eivät liity kuvauspaikkoihin tai niissä esiintyviin rokkareihin.
Nimet ovat sellaisia kuin: "Verisuonia silmänpohjassa" tai "Oikealla näkökentässä tummentuma, vasemmalla valonarkuus" tai "3 viikkoa leikkauksesta, vasemmassa silmässä silikonikupla".
Vaurioituneiden silmien katse
– Vaikka nämä kuvat onkin otettu festareilta ja ne kuvaavat muusikoita, ne eivät kerro musiikista. Minun taide kertoo jostain ihan muusta, Vento sanoo.
– Mistä se kertoo?
– Näkövammaisuudesta. Siitä, millainen on minun henkilökohtainen tapani nähdä.
Tyypillistä Mikko Vennon näkövammalle on, että hän näkee eri päivinä eri tavalla. Myös sairauden pahenemisen ja paranemisen vuodet ovat synnyttäneet erilaisen näkemisen ajanjaksoja. Kaikkea tätä vaihtelua Vento teoskuvissaan esittelee.
– Tänään minulla on ihan hyvä näkö, esimerkiksi noita muutamassa valokuvassa esitettyjä verivalumia ei silmässäni tänään näy. Täällä sisällä varsinkaan, kun on vähän hämärää.
Silmänpohjan rappeuma on seurausta diabeteksesta
Mikko Vento oli 7-vuotias, kun hänellä eräänä heinäkuisena päivänä todettiin 1-tyypin diabetes. Elinikäinen sairaus, joka vaatii jatkuvaa hoitoa ja lääkitystä.
Aluksi sairaus ei juuri vaikuttanut aktiivisen pojan elämään. Tennis oli vuosikausia ykkösenä kaikessa tekemisessä. Harjoitukset, pelimatkat ja pelit. Teini-iässä laji vaihtui salibandyyn mutta sama intensiivinen urheilijaelämä jatkui. Vento siirtyi salibandyn perässä lapsuudenkaupungistaan Savonlinnasta Lappeenrantaan. Mikko Vento oli varma, että urheilun parista löytyy aikuisuuden ammattikin.
Terveys mahdollistaa tasapainoisen elämän.
Mikko Vento
– En nuorempana koskaan ajatellut, että diabetes olisi elämässäni ykkössijalla, Vento sanoo miettiväisenä.
Hän kertoo ymmärtävänsä nyt, että jo aiemmin elämässä hänen olisi pitänyt asettaa sairaus tärkeysjärjestyksessä kärkeen, jotta olisi paremmin osannut vaalia terveyttään.
– Terveys mahdollistaa tasapainoisen elämän, Vento lausuu painokkaasti.
Mutta silloin nuorena hän ei ajatellut näin.
Näön menetys ja osittainen palautuminen
Tulevaisuudensuunnitelmat alkoivat sumentua, kun diabetes paljasti kurjemmat puolensa. Vennon terveys alkoi reistailla päälle parikymppisenä ja 27-vuotiaana havaittiin ensimmäistä kertaa ongelmia silmänpohjissa.
Näkökenttään alkoi ilmestyä veritahroja ja silmien toimivuus hidastui.
Mikko Vento
– Huomasin itsekin, etten näe enää ihan normaalisti. Näkökenttään alkoi ilmestyä veritahroja ja silmien toimivuus hidastui.
Vuonna 2007 Vennon oikea silmä sumeni. Silmään oli tullut iso verenvuoto ja se jouduttiin leikkaamaan. Papereihin kirjattiin 90 prosentin näkövamma. Vento oli tuolloin 29-vuotias.
Myöhemmin sama kuvio tapahtui myös vasemmalle silmälle. Onnistuneet leikkaushoidot ja kunnianhimoinen kuntoutus on jonkin verran helpottanut vaurioiden vaikutusta näköön.
Kyky kuntoutua on ollut koetuksella vielä monta kertaa silmäleikkausten jälkeen. Vuosi sitten Vennolle asennettiin vaativassa leikkauksessa "korjaussarja, joka korvasi toimintansa lopettaneen munuaisen ja haiman".
– Elinsiirrot onnistuivat. Voin nyt paremmin kuin pitkiin aikoihin, Vento iloitsee.
Hänen ohjenuoransa murskaavilta vaikuttavissa elämänkäänteissä on kerta toisensa jälkeen ollut: Se, mikä tuntuu elämän lopulta, voi olla uuden alku.
Kameran kautta kohteen näkee paremmin
Valokuvan Mikko Vento päätyi valitsemaan taiteensa välineeksi sattumalta.
Pian ensimmäisen silmäleikkauksen jälkeen Vento oli kuntoutumisjaksolla Näkövammaisten liiton kuntoutuskeskuksessa, jossa pohdittiin, millä keinoilla hän osaisi näkövammastaan huolimatta säilyttää aktiivisen otteen elämään. Hän päätti hankkia kameran.
Vento sanoo, että enemmän kyse on ehkä tunteesta mutta osin on tottakin se, että kameran linssin läpi hän näkee paremmin.
– Kamera tuo minulle kohteet lähemmäksi, joten siinä mielessä todella näen paremmin kameran kanssa, Vento sanoo.
Mielekästä tekemistä ei näön heikkenemisen jälkeen ollut heti helppo keksiä. Vento tiesi viihtyvänsä rokkifestareiden tunnelmassa ja päätti kokeilla, millaista jälkeä siinä ympäristössä kameran kanssa saisi aikaan. Idea taiteilijuudesta alkoi kehittyä.
Maailman ainoa näkövammainen valokuvaaja?
Tulevaisuudesta taiteensa parissa Mikko Vento on innoissaan. Alkamassa on iso kansainvälinen hanke, jossa Vento kuvaa suomalaista kulttuuria näkövammaisen silmin.
Suomi-kuvat suunnataan kokonaan kansainväliselle yleisölle ja ideana on, että Vento kiertää näyttelynsä mukana. Luennoillaan hän haluaa esitellä vammaisryhmien asemaa Suomessa ja hälventää vammaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Kuvaustyö alkaa pikapuoliin. Urakka on hahmoteltu isoksi, valmista on vasta useiden vuosien kuluttua. Se on Mikko Vennon mielestä hyvä, sillä maailmanlaajuisen näyttelyn kokoaminen vaatii tekijältään hyvää terveyttä.
– Haluan pysyä siinä kunnossa, että tämä työ toteutuu, Mikko Vento sanoo.