Tutkimusten mukaan samoilla taidoilla voi saada eri kouluissa hyvin erilaisia numeroita.
Yle testasi arvostelun tasapuolisuutta ja pyysi kolmea äidinkielenopettajaa arvostelemaan yhdeksäsluokkalaisen kirjoittaman teosanalyysin.
Inka Rautiainen, Luostarivuoren koulu
"Teksti keskittyy aika pitkälti juonen selostukseen. Otsikko on hyvä. Se ei kerro suoraan, mistä on kysymys. Oppilas kirjoittaa henkilöistä ja miljööstä, mutta kovin syvällistä analyysiä teemoista tai muusta ei ole.
Lopuksi oppilas kirjoittaa, millaisia ajatuksia tai mielipiteitä kirja hänessä herättää. Niitäkään ei ole kauheasti perusteltu.
Tekstissä on myös jonkin verran kirjoitusvirheitä ja rakenteellisia heikkouksia."
Arvosana: 7+
Eija Tammisto, Puolalan koulu
"Tämä vaikuttaa tekstiltä, jonka kirjoittaja on selvästi lukenut kirjan ja tietää siitä jonkin verran. Kirjallisuuden keskeiset analyysikäsitteet eivät kuitenkaan ole hänelle aivan auenneet.
Oppilas ei nimeä, millainen kertoja kirjassa on. Toisaalta hän nimeää aiheen hyvin ja käsittelee sitä hienosti. Hän osaa luonnehtia myös päähenkilöä ja jonkin verran muitakin henkilöitä. Miljööstä hän on osannut kertoa jotakin ja tapahtuma-aikaa hän käy myös jonkin verran läpi.
Otsikkoon hän on ottanut mielestään keskeisen asian. Omaa lukemistaan oppilas osaa jonkin verran luonnehtia.
Oppilas ei ole selvästikään lukenut kovin paljon, sillä hänellä on sen verran ongelmia omassa kirjallisessa ilmaisussaan. Ne kulkevat usein käsi kädessä."
Arvosana: 7+
Hilkka Oksama-Valtonen, Vasaramäen koulu
"Kirjoitus on ihan hyvä ja mielenkiintoinen. Siinä esitellään teosta, päähenkilöitä, sivuhenkilöitä, paikkaa ja juonta. Lopuksi kerrotaan, mitä oppilas on itse tykännyt kirjasta.
Olisin kaivannut lajista vähän enemmän, vaikka rivien välistä käy ilmi, että kyseessä on dekkari.
Yhdyssanavirheitä löytyy jonkin verran ja pilkkuvirheitä normaalimäärä, kun kirjoittaja on ollut hieman huolimaton.
Tietyistä kömpelyyksistä huolimatta teksti sujuu aika mukavasti. Oppilas on todennäköisesti henkilö, joka ei lue kovin paljon, mutta hän on kuitenkin innostunut teoksesta. Tästä annan itse plussaa."
Arvosana: 8-
Kehittymisestä plussaa?
Kolmen opettajan arvosteluissa on yhtäläisyyksiä, mutta myös hieman eroja. Arvosanat vaihtelevat puolikkaan sisällä.
Vasaramäen koulun opettaja Hilkka Oksama-Valtonen kertoo, että arvasi antavansa hieman paremman arvosanan kuin muut opettajat.
– Tiedän sijoittuvani opettajana hellämielisten joukkoon. Se johtuu varmaan iästäni, olen 60-vuotias. Olen huolissani nuorten suomalaisten lukemistason heikkenemisestä, joten kannustusnumero tulee heitä kohtaan, Oksama-Valtonen sanoo.
Oksama-Valtonen kertoo arvostelevansa oppilaiden kirjoittamista teksteistä erikseen oikeakielisyyden ja sisällön. Tämän testiaineen kohdalla oikeakielisyysnumero olisi ollut 7 ½. Sujuvahko analyysi nosti numeroksi 8-.
Arvostelen aina vain omia oppilaitani, enkä mieti, millä tavalla jossain muussa koulussa arvioidaan.
Eija Tammisto
– Jos olisin tämän oppilaan opettaja ja seurannut hänen kehittymistään, numero voisi olla 8 tai jopa 8+. Se vaatisi kuitenkin sen, että hän on kehittynyt selvästi aiemmasta tasostaan, Oksama-Valtonen sanoo.
Myös Eija Tammisto Puolalan koulusta voi antaa plussaa sen mukaan, miten oppilas on kehittynyt. Jos oppilaalla menee huomattavasti paremmin kuin aiemmin, se voi nostaa arvosanaa.
– Arvostelen aina vain omia oppilaitani enkä mieti, millä tavalla jossain muussa koulussa arvioidaan, Tammisto sanoo.
Toisaalta Inka Rautiainen Luostarivuoren koulusta on sitä mieltä, että arviointi ei saisi riippua siitä, kuka tekstin on kirjoittanut. Oppilas voi kirjoittaa eri tavalla riippuen tekstilajista.
Opettajien ammattitaitoon on voitava luottaa
Kaikki kolme opettajaa uskovat, että arvosteluissa voi olla jonkin verran eroja koulujen välillä.
– Valitettavasti minulla on sellainen käsitys, että samassa kaupungissakin arvostellaan aika eri tavalla tietyissä oppiaineissa. Olen miettinyt viime vuosina, pitäisikö organisoida tietynlainen tasomittaus, Hilkka Oksama-Valtonen sanoo.
Myös Inka Rautiainen on pohtinut arvostelun eroja.
– Uskon, että arvioinnissa on eroja. Siksi meillä on valtakunnalliset arviointiperusteet, kun päättötodistusta annetaan. Sitä en osaa sanoa, paljonko arviointi eroaa koulunkäynnin kuluessa, Rautiainen sanoo.
Hän heittää idean koulutustilaisuudesta, jossa olisi tekstejä opettajien arvioitavana. Siellä voisi vertailla arvostelun tasapuolisuutta.
– Toisaalta luotan opettajien ammattitaitoon. Ei niissä nyt ihan hirveästi eroja ole, Rautiainen sanoo.
Eija Tammistolla on omat kriteerinsä, joiden mukaan hän arvostelee. Hän kuitenkin myöntää, että kriteerien pitää olla kaikissa kouluissa samat. Tammisto uskoo, että oppikirjat kyllä ohjaavat samoihin kriteereihin.
– Joissakin kouluissa kiinnitetään enemmän tai vähemmän huomiota kieleen. Siitä syntyvät mahdolliset erot. Kuvittelisin, että sisällölliset asiat ovat aika pitkälti samoja, Tammisto sanoo.