Potilasvahinkoilmoitusten määrä on kasvanut viime vuosina. Ruuhkaa käsittelyissä oli jo helmikuussa, ja ne jatkuvat edelleen.
Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Elina Muukkonen kertoo, että tämä johtuu vahinkoilmoitusten määrän kasvusta.
– Asiakkaat ovat pahoillaan, että käsittely kestää pitkään.
Kaksi kolmasosaa saa hylkäävän päätöksen ja yksi kolmasosa päätyy korvaavaan ratkaisuun.
Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen kertoo, että vahinkoilmoitusten kasvanut määrä on myös liiton tiedossa. Useita kertoja potilas ei ole ymmärtänyt informaatiota, joka hänelle on annettu esimerkiksi riskeistä. Lääkäri ei toisin sanoen ole tiennyt, että potilas ei ymmärtänyt riskejä.
Yllättävän moni kysyy, että jos tekee potilasvahinkoilmoituksen, vaikuttaako se hoitoon jatkossa
Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen
– Hyvin harvoin sitä sanotaan, että potilas on ymmärtänyt riskit. Kirurgisissa toimenpiteissä on monenlaisia ihmisiä ja heitä on toisinaan informoitu puutteellisesti.
Potilasturvallisuuden laatua pitäisi Koistisen mukaan parantaa, vaikka se onkin mennyt parempaan suuntaan. Moni ei uskalla Koistisen mukaan hakea korvauksia sen pelossa, että se vaikuttaa hoidon laatuun jatkossa.
– Yllättävän moni kysyy, että jos he tekevät potilasvahinkoilmoituksen tai huomauttavat potilasturvallisuuteen liittyvistä puutteista, vaikuttaako se jatkossa, että heidän hoitonsa kärsii tai he saavat huonompaa kohtelua.
Mistä korvausta saa?
Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin viime vuonna 8 834 potilasvahinkoilmoitusta eli noin viisi prosenttia edellisvuotta enemmän.
Vuonna 2016 kasvu oli jonkin verran aiempaa voimakkaampaa. Ilmoitettuja tapauksia ratkaistiin kaikkiaan 7 537, joista 2 166 katsottiin korvattaviksi vahingoiksi.
Muukkosen mukaan vahinkoilmoituksia tehdään kaikilta lääketieteen aloilta, mutta ilmoitukset painottuvat leikkauksiin ja toimenpiteisiin.
Voi myös olla hankaluuksia löytää sopivaa asiantuntijaa Suomesta, joka on esteetön asiaa arvioimaan asiaa
Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Elina Muukkonen
Samaan aikaan ihmiset ovat Muukkosen mukaan tietoisempia siitä, koska vahinkoilmoitus kannattaa tehdä.
Yleisimmin korvauksia maksetaan tuki- ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteiden sekä muiden leikkaus- tai anestesiatoimenpiteiden yhteydessä sattuneista vahingoista. Eniten korvattiin lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa sattuneita vahinkoja, jotka ovat olleet useina vuosina vahinkotilastojen kärjessä.
Harvinaisten sairauksien kohdalla käsittely voi venyä
Harvinaisten sairauksien kohdalla käsittely saattaa kestää vieläkin pidempään, koska ne ovat lääketieteellisesti monimutkaisempia ratkaista.
– Voi myös olla hankaluuksia löytää sopivaa asiantuntijaa Suomesta, joka on esteetön asiaa arvioimaan asiaa, kertoo Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Elina Muukkonen.
Monesti voi olla, että harvinaisia sairauksia hoidetaan Suomessa vain yhdestä hoitopaikasta, jolloin esteettömän asiantuntijan löytäminen on oikein haasteellista.
Potilasvahinkolaissa tarkoitettu hoitovahinko on tilanne, jossa hoito ei ole tapahtunut asianmukaisesti ja siitä on aiheutunut henkilövahinko.
Tiedostatko mahdolliset riskit?
Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Elina Muukkosen mukaan selkeä tilanne, jossa korvausta ei tule on silloin, kun leikataan kasvain ja kasvaimen tiedetään sijaitsevan hermon kulkualueella tai hermo jopa kulkee kasvaimen sisällä.
– Siinä yhteydessä vaurioitetaan todennäköisesti jotakin hermoa, joka voi olla vakavakin tila. Tässä tilanteessa hoitohenkilökunta on tehnyt parhaansa ja riskit on kerrottu ennalta. Korvausta ei voi saada.
Sen sijaan korvaus tulee vastaavassa tilanteessa, jos hoitohenkilökunta ei ole varmistellut hermon paikkaa tarpeeksi hyvin.
– Siinä aiheutetaan hermolle pysyviä vaurioita, vaikka leikkaustilanteessa ei ole mitään poikkeuksellista. Tämä on hoitovahinko.
Muukkosen mukaan aina ennen toimenpiteitä kerrotaan riskit, mutta moni suostuu hoitotoimenpiteisiin niistä huolimatta.
Jos tietää, että on aiheutunut henkilövahinkoa ja kokee, että hoito ei ole mennyt asianmukaisesti, on vahinkoilmoituksen paikka
Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Elina Muukkonen
– Näissä tilanteissa, jos potilaalle ei ole kerrottu riskeistä ja riski toteutuu, voi olla kyse potilasvahingosta. Edellytyksenä myös on, että potilas olisi asianmukaisen riski-informaation saatuaan todennäköisesti kieltäytynyt hoidosta.
Jos Potilasvakuutuskeskus antaa hylkäävän päätöksen, siihen tyytymätön voi tehdä oikaisun potilasvahinkolautakuntaan. Muutosprosentti lautakunnassa on noin 20 eli siinä määrin päätökset muuttuvat aikaisemmasta päätöksestä.
– Tulee lisää selvityksiä ja lautakunnalla on enemmän asiakirjoja tai voi olla näkemys erimielisyyksiä.
Muukkonen muistuttaa, että Potilasvakuutuskeskus arvioi terveydenhuollon toimintaa, ei sosiaalipuolen toimintaa. Valvira ja Aluehallintovirasto käsittelevät muut tapaukset.
Tavalliselle henkilölle on vaikeaa tietää, koska kyseessä on potilasvahinko.
– Jos tietää, että on aiheutunut henkilövahinkoa ja kokee, että hoito ei ole mennyt asianmukaisesti, on vahinkoilmoituksen paikka.