Onko niska-hartianseutu jumissa vai kivistääkö selästä? Kohta voit saada kipuihisi lievitystä aiempaa helpommin, mikäli viime vuosina yleistynyt käytäntö leviää asuinpaikkakunnallesi.
Useat kunnat ovat alkaneet nopeuttamaan tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivien hoitoon pääsyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuntouttajan eli fysioterapeutin vastaanotolle ei vaadita enää lääkärin lähetettä, vaan hoito on jatkossa vain terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan tekemän hoitotarpeen arvioinnin päässä.
Esimerkiksi Vantaalla tällaiseen käytäntöön siirryttiin kesäkuussa Myyrmäen ja Tikkurilan terveysasemilla. Syksyllä käytäntö laajenee Koivukylän terveysasemalle.
Muutoksen jälkeen fysioterapeutin pakeille voi päästä Vantaalla nopeimmillaan jo 1–2 päivän sisällä tai mahdollisesti jopa samana päivänä, kun ajanvaraus on tehty. Aiemmin kuntoutukseen pääsyä saattoi joutua odottamaan viikkoja.
Vantaan terveyspalvelujen vs. johtajan Pertti Sopasen mukaan uusi toimintatapa on "tulevaisuuteen valmistautumista".
– Monessa kunnassa tämän tyyppistä vastaanottoa on jo ollut ja nyt lähdimme myös Vantaalla kokeilemaan, että toimiiko sama meilläkin, Sopanen kertoo.
"Kansantaloudellista merkitystä"
Suoravastaanotolla, tuttavallisemmin hoitoon ilman lähetettä -menetelmällä voidaan saada erityisesti työikäistä väestöä nopeammin hoitoon, Sopanen kertoo. Tällä tavalla lyhennetään sairauspoissaolojen pituutta ja asiakas pääsee palaamaan rivakammin työelämään.
– Tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia meillä on aika paljon työikäistä väestöä sairaana ja poissa töistä. Tällä on kansantaloudellista merkitystä, Sopanen toteaa.
Vantaan kaupungin laskelmien mukaan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tulevista potilaista runsas neljännes on tuki- ja liikuntaelinsairaita.
Vantaalla menetelmää on jo aiemmin ehditty testaamaan Hakunilan terveysasemalla.
– Saimme sieltä todella hyviä kokemuksia, kun hoitotarpeen arvioinnin jälkeen asiakkaita ohjautui tietyillä kriteereillä fysioterapeutille. Hän pystyi ottamaan asiakkaan heti haltuun ja hoitoon, Sopanen kertoo.
Ylipaino rikkoo niveliä
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamat sairauspoissaolot ovat 2000-luvulla jatkuvasti kasvaneet. Suomen tuki- ja liikuntaelinliiton mukaan pelkästään tuki- ja liikuntaelinongelmien sairauspäivärahojen kustannukset olivat vuonna 2016 noin 280 miljoonaa euroa. Yhteiskunnalle tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat kaikkiaan 3-4 miljardin euron vuosittaiset kustannukset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet on yksi merkittävimmistä väestön toimintakykyä heikentävistä sairausryhmistä. THL on luokitellut tuki- ja liikuntaelinsairaudet kansantaudiksi.
Syinä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ovat liikkumattomuus ja ylipaino, kertoo ylilääkäri ja dosentti Markku Heliövaara THL:stä. Hänen mukaansa ylipaino on esimerkiksi nivelrikon vahva riskitekijä.
– Jos olisimme kaikki painoindeksiltämme korkeintaan 25, nivelrikon esiintyvyys putoaisi noin 30 prosenttia. Ylipaino on yksi sellainen tekijä, joka ei liity ihmisen olemukseen vaan on selvästi kotikutoinen riskitekijä, Heliövaara sanoo.
Selkäkipu vaivaa joka toista suomalaista
Heliövaaran mukaan kaikilla suomalaisilla on ollut joskus jokin tuki- ja liikuntaelinvaiva. Yleisimpänä esiintyy selkäkipua, jota on ollut tutkimusten mukaan lähes 80 prosentilla suomalaisista aikuisista viimeisen kuukauden aikana.
Myös niska-hartianseudun kivut ovat yleisiä. Tämä johtuu todennäköisesti ruumiillisesti kevyen toimistotyön yleistymisestä.
– Näyttöpäätetyö ja siihen liittyvä yksipuolinen kuormitus on kompensoinut hyödyn mitä on tullut raskaan fyysisen raadannan vähenemisestä, Heliövaara arvelee.
Parempaan päin ollaan silti menossa. Heliövaaran mukaan sairastavuus on pienenemässä koskien erityisesti kroonista selkäkipua ja nivelrikkoa.
– Esimerkiksi polven nivelrikon esiintyvyys naisväestössä on romahtanut noin puoleen siitä mitä se oli 1970-luvun lopulla.
Heliövaara uskoo, että kuntien käyttöön ottama suoravastaanottotapa saattaa olla myönteinen edistysaskel tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa.
Hänen mielestään toiminta tulisi kuitenkin ensin käynnistää kokeilutoimintana ja sen vaikutuksia pitäisi seurata huolellisesti. Vasta tämän jälkeen toiminta voitaisiin ottaa laajempaan käyttöön.
– Toimintatapana suoravastaanotto on nykyistä käytäntöä parempi, jos sillä pystytään varmistamaan se, ettei tule kovin paljoa viivästyneitä diagnooseja etenkään sellaisissa sairauksissa, jotka vaativat leikkaushoitoa, Heliövaara sanoo.