Norjan saamelaiskäräjävaalit saatiin päätökseen tällä viikolla, kun viime maanantaina äänestettiin uudesta saamelaiskäräjistä.
Paatsjoen suulla asuva kolttasaamelainen Venke Tørmænen on äänestänyt saamelaiskäräjävaaleissa siitä saakka, kun Saamelaiskäräjät ovat aloittaneet toimintansa Norjassa.
– Minä olen äänestänyt siitä saakka, kun Saamelaiskäräjät aloitti ja mielestäni on todella tärkeää, että meillä on saamelaiskäräjät. Minä itse olin yhteensä kahdeksan vuotta varajäsenenä ja kokoonnuimme silloin, kun varsinaiset saamelaiskäräjien jäsenet eivät päässeet kokouksiin, sanoo Tørmænen.
Norjan kolttasaamelaiset kaipaavat tunnustusta kansalleen
Kuitenkaan Norjan kolttasaamelaisilla ei ole vahva asema saamelaiskäräjillä. Koltansaamen kieli ei ole tasa-arvoinen muiden Norjassa puhuttavien kielien rinnalla eikä Norjan saamelaiskäräjillä ole ollut kolttasaamelaista edustajaa. Rajan toisella puolella Suomessa kolttasaamelaisten asema on aivan erilainen, kertoo Tørmænen.
– Suomessa on erilainen vaalijärjestelmä. Suomessa saamelaiskäräjillä on kolttasaamelaisia edustajia, meillä ei. Voin sanoa, että Norjassa 99 prosenttia saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista tulee eri alueilta, kuin kolttasaamelaisten alueelta. Niin kuin me emme olisi edes olemassa, harmittelee Tørmænen.
Norjassa koltansaamen kielellä ei ole virallista asemaa. Koltansaamen kieli on lähes kuollut, vaikka rajan toisella puolella Suomessa koltansaamen kieli elää yhä.
Vain Árjja- ja NSR-puolueilla selkeät tavoitteet myös kolttasaamelaisten kulttuurin edistämiseen
Toisin kuin Suomessa, Norjan saamelaiskäräjillä äänestetään puolueita. Näissä saamelaiskäräjävaaleissa oli yhteensä 12 puoluetta ja yhteensä 181 ehdokasta. Norjan saamelaiskäräjävaaleissa äänestää lähes 17 000 saamelaista.
Saamelaiskäräjävaaleissa äänestetään vaalipiireittäin ja kunkin vaalipiirin asukas saa äänestää vain oman alueensa ehdokasta.
Äänestäjänä Venke Tørmænen on tutkinut eri puolueiden vaaliohjelmia tulevalle saamelaiskäräjäkaudelle ja on huomannut, että vain kaksi puoluetta on ottanut huomioon kolttasaamelaiset ohjelmissaan.
Jos ihmiset eivät tiedä meistä, silloin he eivät voi myöskään päättää asioista, jotka koskettavat meitä kolttasaamelaisia ja koltansaamen kielenelvytystä.
Venke Tørmænen
– Näiden vaalien aikana olen lukenut kaikki listat, ja olen huomannut vain kahden puolueen puhuneen jotain erityistä kolttasaamelaisista, kertoo Tørmænen.
– Puolueista Árjja ja NSR (Norjan saamelaisten keskusyhdistys) ovat nimenneet ohjelmissaan, että he haluavat esimerkiksi kielikeskuksen tälle alueelle, koska se on tärkeä kolttasaamelaisille, ja että on muutenkin tärkeää huolehtia kolttakulttuurista, kertoo Tørmænen.
Árjja-puolueen saamelaiskäräjien jäsen Inger Eline Eriksen Fjellgren on samaa mieltä Venken kanssa. Nyt olisi aika toimia sen eteen, että kolttasaamelaiset olisivat samalla viivalla muiden saamelaisryhmien kanssa, sanoo Eriksen Fjellgren.
– Me Árjja-puolueessa näemme, että Saamelaiskäräjien tulee edustaa myös kolttasaamelaisia. Ja tätä olemmekin vaatineet saamelaiskäräjiltä tähän saakka, kun ei ole ollut tapaa, jolla tukea kolttasaamelaisten pääsyä käräjille, kertoo Eriksen Fjellgren.
Eriksen Fjellgren sanoo, että nyt pitäisi huolehtia myös siitä, että piitimensaamelaiset pääsevät mukaan saamelaiskäräjille. Piitimensaamelaisilla ei ole kolttasaamelaisten tavoin edustajia saamelaiskäräjillä.
– Saamelaiskäräjillä ei ole kolttasaamelaisia. Siten me emme pääse kuulemaan kolttasaamelaisten asioista samalla lailla kuin kuulisimme silloin, jos he olisivat mukana. Saamelaiskäräjien täytyy tukea nyt kolttasaamelaisia, jotta he pääsisivät muulla mandaatilla saamelaiskäräjille, ehdottaa Inger Eline Eriksen Fjellgren.
Vaalivoittaja on valmis edistämään kolttasaamelaista kulttuuria
Maanantain alustava vaalitulos osoittaa, että NSR olisi saamelaiskäräjävaalien voittaja. NSR edustaa Norjan saamelaisyhdistyksiä Tenonjoelta eteläisimpään Saamenmaahan asti.
NSR-puolueen jäsen Márjá-Liissá Partapuoli oli vaaleissa ehdokkaana itäisessä vaalipiirissä ja edustaa myös Tenojoen saamelaisyhdistystä.
Norjan saamelaiskäräjävaaleissa kolttasaamelaiset äänestivät myös itäisen vaalipiirin ehdokkaita. Tähän mennessä Norjan kolttasaamelaiset eivät ole järjestäytyneet tai organisoituneet ajamaan yhteisiä poliittisia toimia.
Partapuoli ehdottaa, että kolttasaamelaiset voisivat perustaa nyt oman yhdistyksen.
– Se olisi yksi tapa, että kolttasaamelaisella alueella paikalliset aloittaisivat oman yhdistyksen, silloin mekin voisimme auttaa paremmin. Kolttasaamelaisten alue ei ole niin vahva, kuin muut alueet, mikä voi vaikuttaa siinä, sanoo Márjá-Liissá Partapuoli.
Partapuolen mielestä Norjan kolttasaamelaisten asemaa pitäisi edistää myös valtakunnanrajojen yli. Yhteistyötä pitää laajentaa, sen sijaan että tehtäisiin töitä yksin.
– Vastikään avattu kolttasaamelainen museo Äʹvv vahvistaa kolttasaamelaisten asemaa. Toivon, että Ä´vv voisi toimia valtakunnan rajojen yli ja ulottaa toiminnan myös Suomeen ja Venäjälle. Tämä voisi myös innoittaa ihmisiä ottamaan kulttuurinsa ja kielensä takaisin elämäänsä, kommentoi Partapuoli.
“Meitä syrjitään edelleen”
Tørmænen on vuosien saatossa puhunut kolttasaamelaisten asemasta erilaisissa yhteyksissä niin saamelaispoliitikoille, kuin myös muille ihmisille, jotka ajavat saamelaisten asioita Norjassa.
Hankaluuksia on tuottanut se, kun ihmiset eivät yksinkertaisesti tiedä kolttasaamelaisista mitään, Tørmænen sanoo.
– Norjassa poliitikot ja esimerkiksi Saamelaisen korkeakoulun työntekijät eivät tiedä mitään kolttasaamelaisista. Meidän pitää aloittaa tämä työ seminaarilla, missä kolttasaamelaiset ovat mukana, ehdottaa Venke.
– Jos ihmiset eivät tiedä meistä, silloin he eivät voi myöskään päättää asioista, jotka koskettavat meitä kolttasaamelaisia ja koltansaamen kielenelvytystä. Ne päätökset ovat tärkeitä, jotta voisimme ottaa kielemme takaisin. Tämä on vain rahasta kiinni. Me tarvitsemme rahaa kielen ja kulttuurin elvytystyöhön, Tørmænen painottaa.
Kielen ja kulttuurin edistämisen lisäksi Tørmænen haluaisi palauttaa kansalleen vanhat kalastusoikeudet merelle ja lohenpyyntiin.
– Kolttasaamelaiset ovat aina olleet yhteiskunnan alinta kastia, mutta se ei ole oikein. Tulen vihaiseksi, kun ajattelen tätä asiaa. Meitä syrjitään edelleen ja tämä vääryys pitää korjata. Ja haluan, että he oppisivat kulttuuristamme enemmän, lopettaa Venke Tørmænen.