Suomalaiset jakautuvat kuuteen eri ryhmään elämäntapojensa ja arvojensa perusteella. Vanha yhteiskunnan jako työväestöön, keskiluokkaan ja yläluokkaan ei enää toimi, sillä suomalaiset muodostavat uusia, nopeastikin vaihtuvia yhteisöjä esimerkiksi harrastusten perusteella.
Uusi Arvot 360 –tutkimus perustuu noin 4000 18-79-vuotiaan suomalaisen haastattelun ja eri taustamuuttujien analysointiin. Tutkimuksen teki Insight360 -yhtiö, joka kuuluu Kotimaa-konserniin.
Pelkkien asenteiden sijaan uusi tutkimus selventää niiden takana olevaa arvomaailmaa.
Suomalaisten ryhmät ovat tutkimuksen mukaan:
- kokeilunhaluiset individualistit (23 %)
- hyväntahtoiset hengelliset (19 %)
- yhteisen hyvän puolustajat (17 %)
- turvallisuushakuiset patriootit (15 %)
- passiiviset minäkeskeiset (14 %)
- tiedonhaluiset vetäytyjät (12 %)
Pääkaupunkiseudulla elää erilainen kansa
Kokeilunhaluiset individualistit asuvat isoissa kaupungeissa, ovat avarakatseisia ja ajatusmaailmaltaan liberaaleja. Heitä löytyy kaikista ikäluokista.
Kokeilunhaluisia individualisteja on liki neljännes Suomessa. Insight 360 -yhtiön vanhempi asiantuntija Mikko Hormio kertoo heidän olevan suurin ryhmä Helsingissä.
Tähän joukkoon kuuluvat ovat varsin nuoria alle 45-vuotiaita ja ajatusmaailmaltaan liberaaleja. Myös vanhempi väestö pääkaupunkiseudulla lukeutuu usein kyseiseen segmenttiin.
Avio- tai avoliitto ovat yhtä hyväksyttyjä parisuhteen muotoja ja tasa-arvoinen avioliittolaki saa kannatusta.
Kokeilunhaluisia individualisteja voi luonnehtia kansainvälisesti isänmaalliseksi, sillä vaikka maailma on avoinna, niin he eivät välttämättä ole lähdössä pois Suomesta.
Muualla Suomessa heitä löytyy eniten isoimmista kaupungeista, kuten Turku, Tampere ja Oulu. Kokeilunhaluiset individualistit ova kiinnittyneet urbaaniin ympäristöön.
Heidän joukossaan on opiskelijoita, mutta myös korostuneesti kaupunkilainen nuori työväestö.
– Tässäkin tapauksessa elämänasenne menee yli ja ohi luokkarajoista, sanoo vanhempi asiantuntija Mikko Hormio.
Poliittisille puolueille on ongelma tunnistaa tämä ilmiö, sillä jako yhteiskunnallisten ryhmien, luokkien ja ammattiryhmien ympärillä ei enää toimi. Muutos on jatkunut jo pitkään.
Naiset enemmistönä hyväntekijöiden joukossa
Hyväntahtoiset hengelliset on etupäässä naisten ryhmä. He asuvat pienissä kaupungeissä ja maaseudulla. He ovat hyvin aktiivisia järjestöissä ja huolehtivat muista. Elävät hyvän elämän periaatteidensa mukaan.
Hyväntahtoisiin hengellisiin kuuluu Suomessa joka viides, miltei pelkästään naisia. Ryhmä on varsin selvästi määriteltävissä.
He asuvat pienissä kaupungeissa ja maaseudulla, pääkaupunkiseudulla vain joka kymmenes kuuluu tähän ryhmään. Mikko Hormion mukaan korostuma on yli 45-vuotiaissa.
Kaikki auttaminen ja aatteellisten järjestöjen tukeminen on koholla tässä ryhmässä. He arvostavat kirkkoa ja ovat eniten mukana luterilaisen kirkon toiminnassa.
– Tämä ryhmä on niin innokasta, etten tiedä miten heillä tunnit riittävät kaikkeen, ihmettelee Mikko Hormio.
He huolehtivat toisista ihmisistä, kuluttavat kestävästi ja välttävät kokeiluja. Hyväntahtoisuus on sekä toiminnallista että periaatteellista. Tiedetään miten periaatteessa pitää elää ja toimitaan sen puolesta.
Suomalaiset ovat periaatteessa hyvin lähellä toisiaan, kun kysytään toisten auttamisesta. Kaikki eivät kuitenkaan osallistu.
Median käytössä netti jää vähemmälle, sen sijaan sanomalehdet ja Ylen tarjonta kiinnostavat hyväntahtoisia hengellisiä.
Perinteisiä arvoja ja avarakatseisuutta
Yhteisen hyvän puolustajat ovat perinteisen isänmaallisia suomalaisia ja usein korkeakoulutettuja. He ovat aktiivia ja kokeilunhaluisia kaupunkilaisia. Kokoomuslaisuus on yleistä tässä ryhmässä.
Yhteisen hyvän puolustajia on suomalaisista kuudesosa. Kyseessä on varsin kaupunkilainen ilmiö. Heidän joukossaan on runsaasti korkeasti koulutettuja yli 55-vuotiaita ja korostuneesti kokoomuslaisia.
Ryhmä muistuttaa avarakatseisuudessa kokeilunhaluisia individualisteja, mutta perinteisiä arvoja kunnioitetaan huomattavasti enemmän. Avarakatseisuus kattaa kaikki ikäluokat.
– Yhteisen hyvän puolustajat on kaupunkilainen vastine hyväntahtoisille hengellisille, vanhempi asiantuntija Mikko Hormio arvioi.
Avarakatseiset miehet ja naiset ovat aktiivisia, osallistuvia ja kokeilunhaluisia. Vieraat uskonnot eivät heitä pelota ja tämä ryhmä lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
He asuvat usein kerrostalossa, arvot vihertävät, vaikka joukossa on yli kolmannes kokoomuslaisia.
Vasemmistolaista elämäntapaa ei löydy helposti haastattelujen perusteella.
Mikko Hormion mukaan kaupunkilaiset ja maalaiset asuvat usein samassa kerrostalossa, mutta elämäntapa ja arvot erottavat heitä.
Hyvää ikämiesten Suomesta
Turvallisuushakuiset patriootit ovat etupäässä hieman vanhempia, nuukia miehiä. Eivät ole muukalaisvihamielisiä eivätkä suhtaudu kielteisesti vieraisiin uskontoinin. He asuvat usein maaseutukaupungeissa.
Aika moni suomalainen on myös turvallisuushakuinen patriootti. Heitä on yli kuudennes kansasta Arvot 360 –tutkimuksen mukaan.
He ovat sanomalehtien suurkuluttajia, avaavat aina television Ylen puoli yhdeksän uutisten aikaan. Turvallisuushakuiset patriootit kertovat itsestään isänmaallisina ja puhuvat Suomesta hyvää.
Isänmaallisuus merkitsee tälle ikääntyvien miesten ryhmälle turvallista elämää, mutta silti heidän elämäntapansa ja arvonsa ovat avarakatseisia. He eivät suhtaudu erityisen kielteisesti vieraisiin uskontoihin.
Kokoomuslaisuus korostuu tässäkin ryhmässä, ehkä vähän myös demarius. Koulutustaso ei määrittele tätä puhtaasti miesryhmää, sillä kaikentasoisen koulutuksen saaneita on mukana.
Hyväntahtoinen patriotismi ei ole ensijaisesti poissulkevaa.
– Perinteinen isänmaallisuus ei kuulu samaan laariin muukalaisvihamielisyyden kanssa, sanoo Mikko Hormio.
Kuluttajina turvallisuushakuiset patriootit ovat nuukia ja shoppailu ei kiinnosta. Ryhmässä on enemmän yli 55-vuotiaita miehiä.
Ryhmä on vähemmistönä Helsingissä. Muualla maassa heitä löytää maaseutukaupungeista, kuten kokoluokasta Mikkeli ja Joensuu.
Poissulkevaa isänmaallisuutta
Passiiviset minäkeskeiset tuntevat kapinahenkeä yhteiskuntaa vastaan. Vastustavat pakolaisia, eivät seuraa juuri mediaa ja asuvat enimmäkseen pienillä paikkakunnilla.
Yli 600 000 suomalaista kuuluu passiivisten minäkeskeisten ryhmään. Siinä valtaosa on yli 35-vuotiaita miehiä, jotka eivät ole kiinnostuneita yhteisistä asioista eivätkä äänestä, vaikka perussuomalaisuus korostuu tässä joukossa.
Nämä suomalaiset ovat ajautuneet nyky-yhteiskunnan ulkopuolelle ja kokevat olevansa syrjäytetty. Maailmassa puhutaan heidän mielestään aivan vääristä asioista.
Ryhmä vastustaa laimeasti pakolaisia ja haluaa tehdä asioita muiden mielipiteistä välittämättä. Vieras on negatiivista, se mikä ei ole ennalta hyväksyttävää, on vaikea hyväksyä
Passiivisia minäkeskeisiä asuu kaikkialla Suomessa, mutta suurin korostuma on pienillä paikkakunnilla.
Noin 1-2 prosenttia suomalaisista on hyvin minäkeskeisiä ja militantisti rasistista väkeä. He katsovat oikeudekseen päättää, kuka on kelvollinen ihminen.
Yhteiskunnalle he voisivat olla uhka, jos joku kykenisi saamaan ryhmän liikkeelle.
Passiivisuus koskee myös median seurantaa. Tiedonhaluttomat eivät yritä täyttää aukkoa julkisista lähteistä, vaan omat tiedonhankintatavat ovat päällimmäisenä. Ehkä kaupallista radiota kuunnellaan muuta väestöä enemmän.
Ryhmässä on oikeaa kapinaa sitä vastaan, ettei kaikkien tarvitse olla samaa mieltä asioista.
Yhteiskunta ei tarvitse meitä
Tiedonhaluiset vetäytyjät on monimuotoinen ryhmä, johon kuuluu niin työttömiä kuin korkeasti koulutettuja. Pitävät Suomea epätasa-arvoisena. Ovat kuitenkin kiinnostuneita kirjoista, musiikista ja tieteestä.
Tiedonhaluisia vetäytyjiä on yli kymmenen prosenttia suomalaisista. Ryhmä on heterogeenien ja tutkijoille vaikeasti hahmotettava.
Siihen kuuluu kaikenikäisiä suomalaisia. Usein he ovat vähätuloisia ja työttömiä, joilla on vain vähän verkostoja.
He eivät kuitenkaan ole luusereita, mutta Suomi on heidän mielestään epätasa-arvoinen maa.
He ovat ikäänkuin vetäytyneet yhteiskunnasta. Ryhmään kuuluu yhtä paljon naisia kuin miehiä eri koulutustasoilta.
Tiedonhaluisia vetäytyjiä on huomattavan vähän alle 30 000 asukkaan paikkakunnilla.
Nämä ihmiset ovat kiinnostuneita kirjoista, musiikista ja tieteestä. He elävät usein yksin ja ovat sitä mieltä, ettei Suomi ole 1980-luvun jälkeen kehittynyt hyvään suuntaan.
– Ryhmässä on mukana vihreitä ja korkeasti koulutettuja, ilmeisen sivistynyttä ja valistunutta väkeäkin, jota ei voi luokitella syrjäytyneeksi, Mikko Hormio sanoo.
Vastausten ja muuttujien perusteella joukkoa ei pysty hahmottamaan perinteisten yhteiskuntaluokkien mukaan.
Suomalaisuus muuttuu
Suomalaiset eivät enää kokoonnu perinteisten arvojen ympärille, vaan yhteiskunta muuttuu.
– Hyvin erilaista elämää elävät ihmiset saattavat kannattaa samoja ajatuksia, mutta muu elämä on muualla, Mikko Hormio sanoo.
Vanha staattisuutta ja pysyvyyttä lupaava malli on poissa. Vanhat yhteiskuntaluokat ovat kadonneet. Niihin kiteytyivät päällekkäin ammatti, koulutus, asuminen, suku ja elämänasenteet.
– Nyt nämä eivät enää kokoonnu kimpuiksi vaan ovat tasaisesti liikkeessä eri puolilla. Kutsun tätä muotoa zumba-yhteisöllisyydeksi. Ne ovat nopeasti kiinnostuksen ympärille syntyviä ja kuolevia yhteisöjä, joiden olemassaolo perustuu oikeastaan yksilöiden tarpeisiin. Ei aatteeseen tai perinteeseen, Mikko Hormio kuvailee.
– Olen yhteisöllinen miten minusta tällä viikolla tuntui hyvältä, Hormio kertoo ihmisten asenteesta.
Olemme siis siirtyneet muuntuvien ja vaihtuvien yhteisöjen Suomeen.
Arvot ovat pääasiassa kehittyneet liberaalimpaan suuntaan. Puolet kansasta on sitä mieltä, että Suomi on tasa-arvoisen avioliittolain myötä parempi paikka.
Erityisesti naiset ovat tätä mieltä, vanhemmat miehet ovat kriittisiä.
Puoluetausta vaikuttaa suhtautumisessa kasvaneeseen pakolaismäärään. Kaksi kolmasosaa arvioi jännitteiden kasvaneen pakolaisten myötä. Erityisesti perussuomalaiset olivat tätä mieltä.
Täsmennys virkkeeseen 5.10. klo 9:22 Olen yhteisöllinen miten minusta tällä viikolla tuntui hyvältä, Hormio kertoo ihmisten asenteesta.