– Vaikka ihmiset ovat jo turtuneet olosuhteisiin, monet eivät enää yksinkertaisesti kestä.
Näin dramaattisena tilanteen näkee Jemenissä hiljattain vieraillut YK:n avustuspäällikkö Mark Lowcock.
Jemen on yksi Arabian niemimaan köyhimpiä maita. Väestöstä jopa lähes puolet on työttömänä. Sodan lisäksi tilannetta pahentaa yhä paheneva vesipula. Yhden ennusteen mukaan pääkaupungista Sanaasta loppuu muutaman vuoden päästä vesi kokonaan.
Osa kallisarvoisesta vedestä käytetään huumausaineeksi muun muassa Suomessa luokitellun khatin kasvattamiseen. Haittavaikutuksistaan huolimatta sitä viljellään niin paljon, että se muodostaa merkittävän osan Jemenin bruttokansantuotteesta.
Mistä Jemenin taisteluissa olikaan kysymys?
Ettei näissäkin olisi ongelmia riittämiin, kansa ajautui rauhallisemman ajanjakson jälkeen uusiin, verisiin yhteenottoihin muutama vuosi sitten, kun korkeaan työttömyyteen ja hallitsevaan eliittiin kyllästyneet ihmiset lähtivät kaduille Pohjois-Afrikasta vuonna 2011 alkunsa saaneen arabikevään imussa.
Lopulta mielenosoitukset kärjistyivät niin pahoiksi, että armeija puuttui kovalla kädellä tilanteeseen. Mielenosoittajia kuoli. Yksi vaikutusvaltaisimmista komentajista asettui opposition taakse, ja väkivaltaisuudet paisuivat lopulta sodaksi hallituksen ja eri heimojen aseistettujen joukkojen välillä.
Pohjoisen huthit tarttuivat aseisiin tyytymättöminä presidentinvaaliin, jossa oli vain yksi ehdokas. He valloittivat lopulta syyskuussa 2014 pääkaupungin ja ajoivat tiehensä hallituksen sekä presidentiksi valitun Abed Rabbo Mansour Hadin. Nämä pakenivat Adenin satamakaupunkiin.
Ketkä taistelevat?
Vaikka konflikteja on samanaikaisesti eri puolilla Jemeniä, käytännössä vastakkain ovat siis hallituksen puolesta taistelevat ja hallitusta vastustavat huthikapinalliset, joita tukee syrjäytetty presidentti Ali Abed Allah Saleh.
Hutheille aseita taas toimittaa Iran, syyttää istuva presidentti. Iran kiistää.
Lisäksi konfliktiin on sotkeutunut naapurimaista koostuva koalitio, jota johtaa Saudi-Arabia. Koalitio puolestaan on asettunut istuvan presidentin ja hallituksen puolelle.
Saudi-Arabia aloitti sotilaalliset toimet vuonna 2015 yhdessä liittolaistensa kanssa tavoitteenaan palauttaa valta presidentti Hadille. Liittoumaan kuuluvat Arabiemiraatit, jotka ovat tehneet ilmaiskuja Jemeniin, Bahrain, Kuwait, Qatar, Marokko, Sudan, Jordania, ja Egypti.
Yhdysvallat ja Britanniakin ovat sekoittaneet lusikkansa soppaan antamalla muun muassa logistista ja tiedusteluapua koalitiolle.
Maanantaina koalitio ilmoitti sulkevansa kaikki reitit Jemeniin, jotta kapinallisten asetoimituksista voidaan tehdä loppu. Ilmaiskut ja satamien saartaminen on johtanut vakavaan ruokapulaan maassa, jossa 80 prosenttia ruoasta joudutaan tuomaan muualta.
Luonnollisesti myöskään humanitaarinen apu eli esimerkiksi lääkkeet eivät pääse perille.
Lääkeapu olisi erityisen tärkeää nyt, kun tappava kolera riehuu maassa. Tartunnan on saanut arviolta suunnilleen saman verran ihmisiä kuin asuu pääkaupunkiseudulla eli noin 900 000.
Suurin nälänhätä vuosikymmeniin
YK:n ruoka-apuohjelma on auttanut kuukausittain Jemenissä ruokkimalla seitsemän miljoonaa jemeniläistä. Avustuspäällikkö Mark Lowkockin mukaan nämä miljoonat ihmiset ovat nyt vaarassa kuolla nälkään, mikäli avustuskuljetuksia ei päästetä maahan.
– Edessä voi olla maailman historian suurin nälänhätä vuosikymmeniin, Lowckock varoitti.
Ruoanvalmistukseen tarvittavan kaasun hinta on kaksinkertaistunut. Polttoaineen hinta pomppasi yhdessä yössä 60 prosenttia. Polttoainepula ja hinnannousu ovat ongelma varsinkin sairaaloissa, joiden generaattorit toimivat yleensä bensalla tai dieselillä. Kun polttoaine loppuu, loppuu sähkö, ja potilaiden hoito vaarantuu.
YK:n turvallisuusneuvosto otti asiaan kantaa painottamalla, että on ehdottoman tärkeää, että Jemenin satamat ja lentokentät pidetään toiminnassa, jotta laajempi katastrofi voidaan välttää.
Saudijohtoiset joukot ilmoittivatkin keskiviikkona avanneensa jälleen muiden satamien tavoin suljettuna olleen Adenin sataman etelässä.
Konflikti vaarassa laajentua naapurimaihin
Kiistaa on yrittänyt ratkoa muun muassa Kiina, jonka edustaja totesi, että konfliktilla on epävakauttavia vaikutuksia koko alueelle. Saudi-Arabian uutistoimistot raportoivat viikonloppuna ballistisesta ohjuksesta, joka laukaistiin Saudi-Arabian pääkaupukia Riadia kohti.
Saudit syyttivät laukaisusta Irania. Iranin presidentti sanoi, että ohjuslaukaisu oli vastaus saudien vihamieliseen käytökseen. Yhdysvallat tuomitsi iskun ja pyysi YK:lta apua.
YK:n mukaan siviilejä konflikteissa on kuollut yli 10 000 vuoden 2017 alkuun mennessä, ja yli 40 000 ihmistä on haavoittunut.