Koulutodistusten numeroarviot ovat pikku hiljaa saaneet tehdä tilaa sanallisille arvioille. Nyt peruskoululainen saa ensimmäisen numerotodistuksen keskimäärin neljännellä tai viidennellä luokalla, lukuisissa kouluissa myöhemminkin, etenkin Helsingissä.
Monen mielestä numerotodistus olisi paikallaan jo aiemmin. Yksi aikaistuksen kannattaja on tunnettu kirjailija ja opettaja Arno Kotro Helsingistä.
– Ehdotukseni on, että käytetään numeroarviointia vaikka neljänneltä luokalta lähtien ja arvosanan kylkeen kirjoitetaan selkosuomella sanallista palautetta varsinkin siitä, miten voisi vielä petrata osaamista. Sanallista arviointiahan sitä paitsi annetaan matkan varrella koko ajan, Kotro kolumnoi Tieto ja trendit -asiantuntijajulkaisussa.
Kotro ihmettelee etenkin pääkaupungin "edistyksellisiä alakouluja", joissa on kokonaan luovuttu numeroista ja tilalle tarjotaan ”monipuolista sanallista arviointia”.
– Se kuulostaa hyvältä, mutta todellisuus on kovin epämääräinen. Kun vanhemmilta kysyy, miten lapsen koulu menee, vastaus voi olla ”enpä oikein tiedä”.
Kotro kertoo tunteneensa olonsa hämmentyneksi, kun hän selasi neljäsluokkalaisen saamaa tuhtia arviointinivaskaa.
– Päällimmäisenä oli perinteinen todistus, mutta sen infoarvo jäi lähelle nollaa: kaikkien oppiaineiden kohdalla luki ykskantaan ”hyväksytty”.
Isoja eroja kunnittain
Kotro ei ole ajatuksineen yksin. Hänen kollegansa, opettaja Riina Uvanto Herttoniemen yhteiskoulusta Helsingistä katsoo, että kolmannen ja neljännen luokan kieppeillä lapsi on valmis vastaanottamaan rehellistä ja kannustavaa palautetta myös numeroarviointina.
– Numeroarvosteluja tulisi ehkä pikkuisen aikaistaa nykyisestä kaikissa kouluissa tasapuolisesti, koska numeroarvoinnilla pyritään kuvaamaan nimenomaan osaamisen tasoa suhteessa opetussuunnitelmassa määrättyihin kriteereihin, Uvanto sanoo.
Nyt numeroarvioinnin aloitus vaihtelee suuresti kunnittain ja jopa kouluittain, koska kunnat saavat päättää siitä itsenäisesti kouluasetuksen asettamien rajoituksien sisällä. Asetus velvoittaa numeroarviointiin viimeistään kahdeksannella luokalla.
Tietoa kerätään
Opetushallitus ei lupaa vielä remonttia todistusarkeen. Se kokoaa parhaillaan opetussuunnitelmauudistuksen seurantaa, kerää tietoa ja arvioi opetussuunnitelmia.
– Kun meillä on analyysi ja tietopohja valmis, siinä yhteydessä täytyy sitten katsoa, onko tarve tehdä muita toimenpiteitä, toteaa johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta.
Mitään aikataulua johtopäätöksille Kauppinen ei lupaa.