Yksi asia ei tunnu muuttuvan: miesten kuolemien synkeät tilastot ja menetetyt elinvuodet. Ne huolestuttavat sekä Kajaanissa asuvaa Aku Partasta, 47, että Matteus Piristä, 29, vaikka he itse pyrkivät pitämään terveydestään huolta muun muassa liikunnan avulla.
Yle teki Kainuun miesten ennenaikaisista kuolemista juttua kolme vuotta sitten. Tilasto ei ole muuttunut juurikaan, mutta Partasen elämä on, siihen on tullut lisää maastopyöräilyä. Hän ei halua päätyä samaan sydän- ja verisuonisairauskuolemien tilastoon.
– Kestävyysurheilusta ja punttisalilta saa niin hyvän olon. Muistan, että ennen oli huono olo, mutta nyt on tosi hyvä olo, sanoo Partanen.
Partanen ja Pirinen eivät tunne toisiaan, mutta yhteistä heille on se, että elämäntapa on jossain vaiheessa muuttunut. Matteus Pirinen ei ole Kainuussa syntynyt, mutta hän muutti Oulusta Kajaaniin opiskelemaan. Valmistumisen jälkeen tapahtui käänne elintavoissa. Railakas opiskelijaelämä muuttui vakituiseen työpaikkaan ja elämä tasoittui.
– Siinä oli pakkorako alkaa elää tolkullista elämää ja huomata itsessään huonoja terveystapoja. Vaikka eikös opiskelijaelämän tarkoitus kuitenkin ole viettää nuoruutta, pohtii Pirinen.
THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan miehet menettivät eniten elinvuosia Kainuussa, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Menetetyillä elinvuosilla tarkoitetaan niiden elinvuosien määrää, jotka jäivät elämättä alle 80-vuotiaana tapahtuneen kuoleman vuoksi. Miehillä luvut olivat melkein kaksinkertaiset naisiin verrattuna. Sydän- ja verisuonitaudit, alkoholi, keuhkosairaudet ja tapaturmat lyhentävät varsinkin miesten elinikää.
– Tässä näkyy sama kuva, mikä on näkynyt jo sata vuotta. Eli idässä ja pohjoisessa sairastetaan muuta Suomea enemmän, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Suvi Parikka.
Partanen käänsi elämänsä aikuisiällä pudottamalla lähes 30 kiloa painoa. Hän viettää 20 tunnin pätkäpaastoja, mutta tiedostaa, että se ei sovi kaikille. Sukurasitteena on sydän- ja verisuonisairauksia.
– Kolesteroli on minullakin ollut koholla, ja on varmasti vieläkin, sanoo Partanen.
– Kyllä sukurasitetta minultakin löytyy, juuri sen takia haluankin liikuntaa harrastaa, että välttäisin itseaiheutettua mahdollista sydän- ja verisuonitautia, kertoo Pirinen.
"Kainuussa ihaillaan epäterveellistä syömistä ja alkoholin käyttöä"
Sadan vuoden aikana siis toistuvat samat tilastot. Tuleeko ammattilaiselle koskaan turtumista? Parikan mielestä aihetta on syytä pitää esillä sitkeiden ja pysyvien erojen vuoksi.
– Sitkeiden alue-erojen taustalla on monia tekijöitä kuten elintavat, koulutustaso, työttömyys, sekä muuttoliike, joka saattaa olla valikoitunutta terveyden mukaan.
Terveyserojen kaventamisen haasteena on Parikan mukaan myös se, että asiantuntijoiden jakama valistus suotuisista elintavoista ei aina pure, sillä ihmisten käyttäytymistä ohjaavat monet tekijät.
Kainuussa sydänterveyttä edistävän Kainuun Sydänyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Tuula Väyrysen mukaan syy sydän- ja verisuonitautien korkeaan määrään voi olla kulttuurinen.
– Voi olla, että Kainuussa ihaillaan epäterveellistä syömistä ja alkoholin käyttöä, ja näistä syistä kainuulainen mies altistuu näille sairauksille, sanoo Väyrynen.
Aku Partanen pyrkii elämään 80 prosenttia ajasta terveellisesti, mutta tunnustaa paheensa.
– Syön liikaa makkaraa ja juon liikaa sokeritonta energiajuomaa.
Tupakointia ja ylipainoa on liikaa
Saadut tulokset ovat THL:n kehittämispäällikkö Suvi Parikan mukaan tärkeitä signaaleja, kun laaditaan strategioita, jaetaan resursseja ja tehdään päätöksiä.
– Alueittaiset tiedot auttavat kohdistamaan resursseja ja ennaltaehkäisyn toimenpiteitä sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
Ennenaikaisia kuolemia aiheuttavat THL:n tutkimuksen mukaan eniten verenkiertoelinten sairaudet, syövät ja alkoholiin liittyvät kuolemansyyt.
– Kainuussakin on olennaista edelleen vähentää myös verenkiertoelinten sairauksien riskitekijöitä kuten tupakointia ja lihavuutta.
Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää valtakunnantason ratkaisuja. Ne voivat olla esimerkiksi verotuksellisia keinoja, joiden tavoitteena on suitsia tupakointia ja alkoholin juomista. Kainuulaistunut Matteus Pirinen saattaa joskus todeta tupakoiville kavereilleen, että "heittäisit jo pois tuon".
– En ole pahasanainen, mutta sanon niille, että sehän on kallista ja vie terveyttä, kertoo Pirinen.
Tärkeää on myös sosioekonomisiin eroihin vaikuttaminen, kuten työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksien edistäminen.
– Iso kysymys on tietysti se, miten voidaan vaikuttaa juurisyihin. Tavoitteena tulisi olla ihmisten elinolojen, terveyttä edistävien elintapojen ja elämisen mahdollisuuksien parantaminen, tiivistää Parikka.
Voiko tilastoista löytää mitään positiivista? Voi hyvinkin, sanoo Suvi Parikka. Ennenaikainen kuolleisuus on pienentynyt kaikilla hyvinvointialueilla.
– 2000-luvun alusta alkaen kehitys on ollut myönteistä. Miehilläkin menetetyt elinvuodet vähenivät tarkasteluajanjaksolla keskimäärin 33 prosenttia ja naisilla 24 prosenttia.
Miten sadan vuoden kohtalokas tilasto saadaan käännettyä? Voit keskustella aiheesta 19. syyskuuta klo 23 saakka.