Suomalaisten kunto heikkenee hälyttävästi, ja kehityksellä on monia vakavia vaikutuksia.
Neljän vuoden (2018–2022) aikana toteutetuissa väestötutkimuksissa suomalaisten liikkumista mitattiin liikemittarilla seitsemän peräkkäisen vuorokauden ajan. Työikäisille kertyi keskimäärin 7 247 askelta päivässä ja ikäihmisille 4 365 askelta päivässä.
Työikäisten päivittäiset askeleet vähenivät erityisesti miehillä verrattuna neljä vuotta sitten mitattuun. Askeleita oli nyt keskimäärin 400 vähemmän päivässä kuin neljä vuotta aiemmin tehdyissä mittauksissa.
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari pitää muutosta jo aiemmin havaitun suunnan jatkumisena.
– Aikaisempaan verrattuna se noin kuusi prosenttia vähemmän työikäisten liikkumista. Se on aika paljon.
Samalla hän muistuttaa, että korona-aikana osa suomalaisista lisäsi huomattavasti liikkumista ja toisaalta osa vähensi, kun työmatkaliikkuminen jäi pois. Kuusi prosenttia on keskimääräinen muutos väestössä.
Koronapandemia on Vasankarin mukaan varmasti merkittävin selittävä tekijä monelle muutokselle, sillä etätyöt, liikuntapaikkojen sulkemiset ja toisaalta lisääntynyt luonnossa liikkuminen muuttivat ihmisten käyttäytymistä.
Varusmiesten kunto- ja painotulosten perusteella on nähty jo vuosikymmeniä nuorten ikäluokkien tulevan työputkensa alkuun entistä heikompikuntoisena.
– Jos kunto on heikompi ja paino suurempi nuorempien kohdalla, niin laskutrendiä uskallan ennustaa. Toki työelämä voi muuttua ja liikuttaa yksilöä enemmän. Tämän tulevat vuodet näyttävät, UKK-instituutin johtaja Vasankari pohtii.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että heikompi fyysinen kunto voi vähentää yhä nuorempana kykyä selviytyä työelämän vaatimuksista. Työurien pidentäminen ei välttämättä toteudu.
Ensi kertaa saatiin laaja kuva suomalaisten liikunnasta
Vasankarin mukaan nyt on ensi kertaa saatu väestötutkimuksen keinoin toteutettu mitattu kokonaiskuva siitä, mitä kuuluu kaikkien yli 7-vuotiaiden suomalaisten väestöryhmien liikkumiselle, paikallaanololle ja fyysiselle kunnolle.
Liikkumisen on todettu vähenevän kahdessa kohdassa elämänkaarta: koko kouluiän alakoulusta lukiolaisiin ja sitten eläkeiässä. Liikkumisen väheneminen tasoittuu työiässä, kun ihmiset haluavat hoitaa kuntoaan ja edistää terveyttään.
Työikäisten tavallisin liikkumisen muoto oli kävely, toisena kuntosaliharjoittelu. Ikäihmiset ilmoittivat piha- ja puutarhatyöt ja kävelyn yleisimmäksi liikkumisen muodokseen.
Suurin osa liikkumisesta kertyi lyhyistä, alle 5 minuuttia kerrallaan kestäneistä jaksoista.
Maaseudulla liikutaan enemmän
Suomalaiset ovat hyviä keksimään syitä, miksi liikunnan harrastus on vähäistä. UKK-instituutin raporttiin vastanneista yleisimpänä liikkumisen esteenä työikäiset mainitsivat ajan puutteen ja ikäihmiset pysyvän fyysisen vamman tai toimintakyvyn rajoitteen.
Uuden tutkimustuloksen mukaan ikäihmiset liikkuvat maaseudulla eri tavalla kuin kaupungeissa. Yli 70-vuotiaiden havaittiin maaseutukunnissa liikkuvan vastaavan ikäisiä kaupunkilaisia enemmän.
– Ero oli yllättävänkin selvä. Maaseudulla asuville ikäihmisille näyttäisi kertyvän enemmän kevyttä liikkumista ja vähemmän pitkäkestoista paikallaan oloa. Tämä on yksi asia, jota täytyy jatkossa analysoida lisää, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sanoo.
Arki maaseudulla saattaa liikuttaa ihmisiä eri tavalla. Toisaalta kaupungeissa harrastus- ja muut mahdollisuudet ovat usein paremmat, jotka Vasankarin mukaan voisivat nostaa tuloksia toiseen suuntaan. Nyt tehdyt analyysit eivät tätä kuitenkaan tukeneet.
Raportin mukaan eri-ikäiset suomalaiset viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan istuen tai makoillen.
Suomalaisten kunto heikkenee
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari pitää huolestuttavana suuntaa, joka kertoo työikäisten kunnon heikkenevän nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Kun yleisenä tavoitteena on pidentää työuria, niin heikko kunto ei siihen anna edellytyksiä.
Nyt ollaan Vasankarin mukaan vedenjakajalla, vaikka ei ole helppoa vaikuttaa ihmisten liikkumiseen, fyysiseen kuntoon tai kehon koostumukseen.
– Nyt mennään vuosi vuodelta heikompaan suuntaan ja fyysinen kunto heikkenee myös työvuosien aikana. Olemme haasteellisessa kierteessä, josta pitäisi päästä pois.
Työikäisten heikkenevä fyysinen kunto ja työputken alkuun tulevan fyysisen hyvinvoinnin lasku nousevat tutkijan mukaan vääjämättä uhkaamaan suomalaisten työkykyä ja jopa kansan kestävyyden ongelmaksi.
– Tämä näkyy suomalaisten nuorten miesten kyvyssä puolustaa maataan, sairastamisen todennäköisyydessä, jopa kuolleisuudessa tulevaisuudessa sekä työn tuottavuudessa ja eläköitymisen todennäköisyydessä. Tällä on hirvittävän monia yhtymäkohtia, joten asialle pitäisi tehdä jotain.
UKK-instituutin laatimassa Liikuntaraportissa 2022 kuvataan suomalaisten lasten, nuorten, työikäisten aikuisten ja ikäihmisten mitattua liikkumista, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa.
Liikuntaraportin 20–69-vuotiaita aikuisia (2 269 osallistui) koskevat tulokset perustuvat KunnonKartta-tutkimuksen toisen tiedonkeruun tuloksiin vuosilta 2021–2022. Ikäihmisten tulokset pohjautuvat Ikäihmisten liikunta ja liikkuminen (IKLI) -tutkimuksen havaintoihin. Tutkimukseen osallistui 412 ikäihmistä.
Raportti sisältää myös Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen vuosien 2018–2020 liikemittarimittausten ja itse ilmoitetun liikkumisen tuloksia. Mittauksiin osallistui yhteensä 3 827 lasta ja nuorta.
Lue myös: