Tamperelainen Pirjo Raunio on asunut Uudessakylässä 26 vuotta. Hän on tottunut vierailemaan ja virkistymään kahdessa lähialueen puistossa, Tarton- ja Uudenkylänpuistossa. Niitä molempia uhkaa päällerakentaminen osana Hakametsä Sport Campus -hanketta.
Raunion mukaan puistot ovat merkittäviä virkistysalueita etenkin asuinalueen vanhemmille asukkaille.
– Uudessakylässä asuu paljon vanhoja ihmisiä omakotitaloissa. He eivät aina jaksa lähteä pidemmälle, joten viheralue tässä lähellä on heille hyvin tärkeä.
Rauniolla on myös lapsenlapsia, joille Tartonpuistosta löytyy lähialueiden paras pulkkamäki.
– Se on myös hyvin rauhallinen paikka, jossa voi kesäisin ottaa aurinkoa ja olla piknikillä.
Raunio toivoo erityisesti Tartonpuiston säilyttämistä sellaisenaan. Puistossa kasvaa puita, joita hän ei ole nähnyt muualla Tampereella, kuten pylvästammia. Puiston koristeomenaput kukkivat hänestä keväisin aivan poikkeuksellisen kauniisti.
Käsin rakennettu kivimuuri tulisi hänen mukaansa myös säästää.
– Se kun tuhotaan, sitä ei saada ikinä takaisin mihin muuhunkaan puistoon, Raunio arvioi.
Ovatko suunnitelmat yleiskaavan linjan mukaisia?
Uudenkylän- ja Tartonpuiston alueet ovat osa isoa Hakametsä Sport Campus -rakennushanketta.
Jääkiekko on siirtynyt Hakametsästä Tampereen areenalle, ja perinteikäs halli saa tulevaisuudessa peruskorjauksen jälkeen uuden elämän. Hakametsän alueelle suunnitellaan myös muun muassa sisäpalloiluareenaa, liike- ja toimistotiloja sekä uusia koteja noin tuhannelle asukkaalle.
Puistojen alueille suunnitellaan uusia asuinrakennuksia.
Pirjo Raunio on Uudenkylän omakotiyhdistyksen sihteeri. Hänen mukaansa hänen tuntemansa lähialueen asukkaat vastustavat Uudenkylän puistoihin rakentamista.
Vaikka vuoropuhelua asukkaiden ja kaupungin välillä käydään, Raunio kokee, ettei paikallisia ole päätöksissä vielä tarpeeksi huomioitu.
– Kyllähän meiltä on kysytty, mutta eihän meidän mielipidettä ole otettu huomioon, jos tässä kaksi puistoa menetetään. Olemme antaneet Uudenkylän omakotiyhdistyksen nimissä palautetta ja Kissanmaan omakotiyhdistys on antanut myös samansuuntaista palautetta, että puistojen menettäminen ei sovi.
Raunio ihmettelee puistoalueiden sisällyttämistä rakennushankkeeseen. Hän muistuttaa Tampereen yleiskaavan linjauksesta vuodelta 2020, jonka mukaan asemakaavoituetut puistot tulisi säästää rakentamiselta.
Kaupunki: Puistoja ei hävitetä, ne suunnitellaan uusiksi
Tampereen kaupungin hankekehityspäällikkö Markus Joonas vakuuttaa asemakaavaluonnoksen olevan yleiskaavan linjauksen mukainen.
– Se ei estä meitä kehittämästä näitä alueita, miettimästä viheralueita uudestaan ja saamaan näitä asfalttikenttiä järkevämpään käyttöön.
Jos katsotaan vain asemakaavaa, tulevaisuudessa viheralueita olisi Hakametsän jäähallin ympäristössä aiempaa vähemmän. Hallin vieressä oleva iso hiekkakenttä on nykyisin kaavamerkinnällisesti viheralue, mutta se tulee asuinaluekäyttöön.
Viheralueiden määrä ei Joonaksen mukaan todellisuudessa vähene, mutta niiden sijainnit muuttuvat. Uudenkylänpuiston toiminnallisuuksia siirretään lähemmäs nykyisen jäähallin pohjoisreunaa. Tartonpuistoa taas muovataan nykyisen hiekkakentän alueelle.
– Me ei olla missään nimessä hävittämässä puistoja, ne vain suunnitellaan uusiksi alueen sisällä. Eli puistot tulevat käytännössä vaihtamaan paikkaansa.
Joonaksen mukaan toiminnallisia ja viihtyisiä kaupunkitiloja alueella olisi tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Hän viittaa hyödyntämättömän parkkialueen suuntaan.
– Huonompaa me ei siitä saada, kuin se on nyt.
Vaikka puistoalueet suunnitellaan uudelleen, ei esimerkiksi Tartonpuiston kivimuuri tule Joonaksen arvion mukaan siirtymään. Muuri todennäköisesti poistetaan kokonaan.
Alue rauhoitetaan autoilulta
Tämänhetkisen asemakaavaluonnoksen mukaan menetettäviä viheralueita lisätään Hakametsän jäähallin itä- sekä pohjoispuolelle. Miljöötä nykyään vallitseva parkkialue poistuu ja autoilua siirretään alueen reunoille.
– Eli melkoisesti pystymme tekemään alueesta viihtyisämpää kävelijöille, liikkumisen ja asumisen ympäristöön, mitä tämä nykyisellään on.
Hankkeen asemakaavaluonnos on julkaistu yleisön nähtäville syyskuussa. Henkilöt, joita asemakaava koskee, voivat jättää luonnoksesta mielipiteensä. Palautteen pohjalta asemakaavaluonnos tarkistetaan ja siitä laaditaan asemakaavaehdotus.
Joonaksen mukaan vuoropuhelua asianomaisten kanssa käydään asemakaavaluonnoksen pohjalta aktiivisesti. Suunnitelmia pyritään hiomaan palautetta huomioiden.
– Mutta jos joku sanoo, että älkää rakentako, niin se on isomman ”konklaavin” päätettävissä ja sitoutuu kaupungin kasvuun. Sellaisia toiveita ei suoraan voida toteuttaa, Joonas sanoo.
Vaikka viheralueiden kohtalo on herättänyt paikallisissa huolta, Markus Joonas sanoo palautteen Hakametsän hanketta kohtaan olleen pääosin positiivista. Tyytyväisiä ollaan oltu erityisesti urheilu- ja liikuntatoimintoja kohtaan, joita kaupunki vie parhaillaan Hakametsässä eteenpäin.
Hakametsä Sport Campus -hankkeen rakennusvaiheen on tarkoitus alkaa ensi vuonna.
Millaisia ajatuksia suunnitelmat herättävät? Voit keskustella aiheesta 3. marraskuuta kello 23:een saakka.
Enemmän aiheesta: