Vasemmistopuolue Die Linkeä edustava Sahra Wagenknecht on ollut 2000-luvun saksalaisen vasemmiston näkyvimpiä tähtiä. Nyt hänestä on kuitenkin tullut hylkiö omassa puolueessaan.
Syyskuussa Wagenknecht piti Saksan liittopäivillä puheen, jossa hän väitti Saksan hallituksen ”aloittaneen tyhjästä ennennäkemättömän kauppasodan” Venäjää vastaan.
– Tietenkin sota Ukrainassa on rikos, mutta on älytöntä, että rankaisemme [Vladimir] Putinia syöksemällä miljoonat saksalaiset köyhyyteen ja tuhoamalla teollisuutemme, Wagenknecht paasasi samalla, kun liittopäivien edustajat huusivat vastalauseita.
Wagenknecht on koko sodan ajan kritisoinut Venäjä-pakotteita ja aseapua Ukrainalle, mutta monille oli liikaa, että hän väitti Saksan aloittaneen kauppasodan tyhjästä.
Sadat vasemmistopuolueen jäsenet erosivat puolueesta puheen jälkeen, ja Wagenknecht sai osakseen kovaa julkista kritiikkiä.
Samalla spekulaatiot Wagenknechtin ympärillä kiihtyvät. Karismaattisen Wagenknechtin populismi nimittäin vetoaa äänestäjiin.
Bild-lehden lokakuussa julkaiseman ja Insa-tutkimuskeskuksen teettämän mielipidekyselyn mukaan Wagenknecht on tällä hetkellä Saksan toiseksi suosituin poliitikko.
Jos Wagenknecht perustaisi oman puolueen, 10 prosenttia kyselyn vastaajista äänestäisi puoluetta varmasti ja jopa 30 prosenttia voisi kuvitella äänestävänsä sitä.
Vertailun vuoksi Wagenknechtin edustaman vasemmistopuolueen kannatus liikkuu noin viiden prosentin tuntumassa.
”Woke-ajattelun” vastustaminen vetoaa oikeistoon
Wagenknecht on jo vuosia ollut vasemmistopuolueen änkyräedustaja, johon monet kannatusalhossa pyristelevän puolueen sisäiset ristiriidat kulminoituvat.
Vuonna 2016 vasemmistoaktiivi heitti puoluekokouksessa Wagenknechtiä suklaakermakakulla naamaan. Kakutuksen motiivina oli, että Wagenknecht oli alkanut vaatia tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa sen jälkeen, kun Saksaan saapui noin miljoona turvapaikanhakijaa vuonna 2015.
Viime vuonna Wagenknecht julkaisi kirjan, jossa hän syytti ”elämäntapavasemmistolaisia” elitismistä ja perinteisen kansan hylkäämisestä.
Wagenknechtin mukaan vasemmisto on vieraantunut ”tavallisen kansan” ongelmista ja keskittyy liiaksi identiteettipoliittisiin, niin sanottuihin ”woke-kysymyksiin”, kuten sukupuolineutraalin kielen edistämiseen.
Erityisesti vihreistä on tullut Wagenknechtille syntipukki.
Lokakuussa julkaisemallaan Youtube-videolla Wagenknecht syytti vihreitä Saksan tekopyhimmäksi, epärehellisimmäksi ja ”kaiken kaikkiaan vaarallisimmaksi puolueeksi Saksan liittopäivillä”.
Vihreiden ja ”woke-ajattelun” äänekäs kritisointi vetoaa etenkin maahanmuuttovastaisen ja osin äärioikeistolaisen AfD:n kannattajiin. Samaisen Bild-lehden julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa AfD:n kannattajista suhtautuu Wagenknechtiin myönteisesti.
Kyselytutkimuksen toteuttaneen Insa-tutkimuslaitoksen johtaja Hermann Binkert arvioi, että Wagenknecht voisi viedä jopa puolet AfD:n kannattajista, jos hän perustaisi uuden puolueen.
Vasemmistopuolue taas uhkaisi jäädä viiden prosentin äänikynnyksen alle ja tippua valtiopäiviltä kokonaan.
Puolue onkin puun ja kuoren välissä. Wagenknechtista halutaan eroon, mutta se voi kostautua seuraavissa vaaleissa.
Ukrainan sota jakaa saksalaisia
Saksan politiikkaa seuraava Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku muistuttaa, että historiallisten syiden vuoksi Itä-Saksassa suhtaudutaan muuta maata myönteisemmin Venäjään ja kielteisemmin Yhdysvaltoihin.
Wagenknecht on erityisen suosittu juuri Itä-Saksassa, mikä on sekä vasemmistopuolueen että AfD:n vahvinta kannatusaluetta. Molemmat puolueet ovat myös perinteisesti edustaneet Venäjä-myönteistä linjaa.
Iso-Markusta Wagenknechtin suosio kertookin ennen kaikkea siitä, että tietty osa väestöstä ei pidä pakotteita tarpeellisina. Hän ei kuitenkaan tekisi asiasta sen laajempia johtopäätöksiä.
– Suurin osa saksalaisista tukee yhä pakotteita, ja monet myös vaativat hallitukselta enemmän toimia Ukrainan tukemiseksi, Iso-Markku sanoo.
Energiakriisin syventyessä ja talven lähestyessä pelko solidaarisuuden hiipumisesta ukrainalaisia kohtaan on kuitenkin kasvanut Saksassa.
Syyskuussa kristillisdemokraattisen CDU-puolueen puheenjohtaja Friedrich Merz kohautti kutsumalla Bild-lehden haastattelussa ukrainalaisia pakolaisia ”sosiaalituristeiksi”.
Merz pahoitteli myöhemmin lausuntoa, joka sai paljon kritiikkiä myös omasta puolueesta.
Lokakuussa uutisoitiin ukrainalaispakolaisia majoittavan vastaanottokeskuksen tulipalosta. Poliisi tutki tapausta tuhopolton yrityksenä. Rakennuksen seiniin oli aikaisemmin käyty töhrimässä hakaristejä.
Energiakriisi ruokkii populismia
Venäjän hyökkäyssodan laukaisema energiakriisi, lähestyvä taantuma ja huippukorkea inflaatio ovat hedelmällistä maaperää Wagenknechtin ”realismille”, jonka mukaan kauppaa nyt vain on käytävä sotaa käyvien maiden ja siten myös Venäjän kanssa.
Wagenknecht on myös huomauttanut, että Saksa ostaa nytkin öljyä muun muassa Jemenissä sotaa käyvältä Saudi-Arabialta.
Iso-Markku korostaa, että Wagenknechtilla tai muilla äärilaidan ehdokkailla ei ole realistisia mahdollisuuksia eikä välttämättä edes halua nousta päättäviin asemiin.
Populistien saama kansansuosio vaikuttaa kuitenkin Iso-Markun mukaan hallituksen politiikkaan. Natsimenneisyyden vuoksi Saksassa on syvälle juurtunut pelko kansan talousahdingosta, jonka pelätään nostavan ääriliikkeitä pintaan.
Hallituksen Venäjä-pakotteita haastavalle populismille näyttäisikin olevan toistaiseksi kysyntää.
Se ei silti takaa, että juuri Wagenknecht saisi käännettyä suosionsa vaalimenestykseksi.
Vielä ei tiedetä, miltä Wagenknechtin mahdollinen puolue näyttäisi tai onko hän edes perustamassa sellaista.
Mitä mieltä olet Wagenknechtin nauttimasta korkeasta kannatuksesta Saksassa? Voit keskustella aiheesta 8.11. kello 23:een asti.
Lue myös: