Puolustusvoimien asekoulutukseen osallistuu vuosittain 20 000–25 000 varusmiestä, reserviläistä ja kantahenkilökuntaan kuuluvaa sotilasta.
Johtava työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö, majuri Panu Kekoni sanoo, ettei Puolustusvoimissa vähätellä onnettomuuksia – yksikin on liikaa. Vakavia onnettomuuksia tapahtuu kuitenkin toiminnan määrään verrattuna harvoin.
– Kun toimitaan aseiden ja räjähteiden kanssa ja koulutuksessa käytetään kovia ampumatarvikkeita, niin siihen sisältyy tietty riski, että jotain poikkeavaa voi tapahtua. Vuosittain sattuu vakavaksi luokiteltuja onnettomuuksia tai läheltä piti -tapahtumia kahdesta kolmeen aseiden käytön yhteydessä.
Kekonin mukaan vaaratilanteet ovat merkkejä siitä, että jotain on mennyt pieleen. Kainuun prikaatissa varusmiehen kuolemaan johtanut onnettomuus tutkitaan ja siitäkin opitaan, sanoo Kekoni.
– Palvelusturvallisuuden kehittämiseksi ei etsitä syyllisiä vaan syitä, mitä tapahtumasta voidaan oppia. Katsotaan koko tapahtumaketjua ja siihen liittyviä asioita, esimerkiksi ovatko ohjeet ja koulutus riittävää, onko henkilöstön osaaminen ollut riittävää.
Kekonin mukaan teoriassa kaikki onnettomuudet ovat estettävissä ja ennaltaehkäisevään riskienhallintaan pitää panostaa.
– Oleellista on perusjasioiden oikea ja pikkutarkka kouluttaminen ja oikean toiminnan valvominen. Siinä kouluttajilla on iso rooli. Tietysti yksilön vastuu on siinä, että ottaa vastaan sen opin, toimii opetetun mukaisesti ja on selvillä omasta osaamisestaan ja kertoo, jos ei jotain osaa.
Varusmiesliitto: Selvittely alkaa mahdollisimman pian
Varusmiesliiton puheenjohtajan Joel Elmacin mukaan liitto aloittaa asian selvittelyn puolustusvoimien kanssa mahdollisimman pian.
– Tällainen tapaus menee keskustelun kärkeen kun puhumme puolustusvoimien kanssa. Selvitetään siinä määrin missä mahdollista kuinka tällaiset tapaukset saataisiin saataisiin absoluuttiseen nollaan, Elmaci sanoo.
Hänen mukaansa puolustusvoimat on yhdessä Varusmiesliiton kanssa tehnyt paljon töitä palvelusturvallisuuden parantamiseksi.
Elmacin mielestä varusmiespalvelusta voidaan pitää turvallisena, vaikka sen toteaminen tällaisessa tilanteessa tuntuukin hölmöltä.
– Tämä on aivan äärettömän surullinen tapaus ja näitä ei pitäisi rauhanajan palveluksessa tulla yhtään, Elmaci huokaa.
Tänä vuonna jo kaksi kuolemantapausta
Helsingin Sanomien kokoaman listauksen mukaan loukkaantumisiin tai kuolemaan johtaneita räjähteisiin tai aseisiin liittyviä onnettomuuksia on sattunut viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana useita.
Tuorein, kantahenkilökuntaan kuuluvan sotilaan kuolemaan johtanut räjähdeonnettomuus sattui huhtikuussa Rovajärven harjoitusalueella.
Vuonna 2018 Kainuun prikaatin varusmies kuoli sotaharjoituksessa, mutta tuolloin kyse oli mönkijällä sattuneesta onnettomuudesta.
Viimeisin ampuma-aseonnettomuus, jossa on varusmies kuollut sattui vuonna 2015. Tuolloin upseerioppilas ampui pimeäharjoituksessa vahingossa toisen upseerioppilaan kuoliaaksi.
Tapauksessa harjoitusta johtaneet henkilöt ja vahingonlaukauksen ampuja saivat tuomiot kuolemantuottamuksesta ja palvelusrikkomuksesta.