Vuosi sitten yksi yhtiö oli ihmisten huulilla ympäri maailmaa.
Antaako Kiina jättimäisen Evergranden kaatua? Tätä jännitettiin Suomessakin.
Evergrande on kiinalainen kiinteistöalan yhtiö, joka ei viime vuonna kyennyt enää maksamaan erääntyviä maksujaan. Pelättiin, että yhtiön horjuminen synnyttäisi jopa maailmanlaajuisen rahoituskriisin.
Näin ei käynyt. Maailman velkaisimmaksi yhtiöksi tituleerattu Evergrande sinnittelee yhä pystyssä, mutta maksuvaikeudet eivät ole kadonneet.
Pian Kiinasta saattaa kuulua toisenlaisiakin velkaantumiseen liittyviä uutisia. Maassa nimittäin muhii uusi, piilossa oleva velkapommi.
Velkavuori alkoi kasvaa finanssikriisin jälkeen
Uuden kriisin yhtenä mahdollisena syntypesäkkeenä pidetään niin sanottua piilovelkaa, jota kiinalaiset paikallishallinnot ovat keränneet itselleen omien rahoitusyhtiöidensä kautta.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhempi ekonomisti Eeva Kerola on tutkinut Kiinan velkaantumista.
Maailman toiseksi suurin kansantalous alkoi velkaantua toden teolla maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen vuonna 2008. Kiinan taloutta alettiin elvyttää voimakkaasti velkavetoisten investointien avulla, Kerola sanoo.
Käytännössä talouden elvyttäminen oli pitkälti paikallishallintojen harteilla. Ne ottivat perustamiensa rahoitusyhtiöiden kautta lainaa, ja rakensivat rahalla esimerkiksi autoteitä, siltoja ja rakennuksia. Näin talouden rattaisiin saatiin lisää liikettä.
Vuoden 2012 jälkeen paikallishallintojen rahoitusyhtiöt nousivat entistä tärkeämpään rooliin. Niistä tuli välineitä tiukkojen talouskasvutavoitteiden saavuttamiseen.
Vuonna 2012 Kiinan keskushallinto asetti maan tavoitteeksi bruttokansantuotteen kaksinkertaistamisen vuoteen 2020 mennessä. Vastuu tavoitteiden saavuttamisesta on käytännössä paikallishallinnoilla.
Paikallishallinnot ovat siis laittaneet väkisin pystyyn sellaisia hankkeita, joiden tarkoituksena on pääasiassa kaunistaa bkt-lukuja.
– Niille ei oikeastaan jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin velkaantua koko ajan lisää ja investoida aina vain vähemmän ja vähemmän tuottaviin projekteihin, Kerola sanoo.
Käytännössä paikallishallintojen rahoitusyhtiöt ovat velkaantuneet ottammalla lainaa kiinalaisilta pankeilta. Ne ovat myös laskeneet liikkeelle joukkovelkakirjoja, joita sijoittajat ovat ostaneet itselleen.
Pandemia vauhditti velkaantumista
Tänä päivänä Kiinassa on velkaa kaiken kaikkiaan suunnilleen kolminkertainen määrä maan bruttokansantuotteen kokoon nähden.
Luvuissa näkyy Kiinan valtion velan lisäksi paikallishallintojen, yritysten ja kotitalouksien velat.
Toisin kuin vaikka Euroopassa, Kiinassa julkisen ja yksityisen sektorin välille on vaikeaa piirtää rajaa. Esimerkiksi paikallishallintojen rahoitusyhtiöt luokitellaan yksityisiksi yrityksiksi.
Joka tapauksessa Kiinalla on paljon velkaa juuri siksi, että maan talouskasvu perustuu pitkälti velkavetoisiin investointeihin. Yksityisen sektorin velkaa on niin paljon, ettei tällaisista velkatasoista ole ennen selvitty ilman jonkinlaista romahdusta, Kerola arvioi viitaten muissa maissa nähtyihin romahduksiin.
Kiinaa seuraavan Nordean pääekonomisti Tuuli Koivun mukaan velkaantuneisuutta voi pitää yhtenä Kiinan talouden suurimmista haasteista.
– Kiinassa on valtavasti velkaa. Sitä ei voida muuksi muuttaa.
Nimenomaan paikallishallintojen ja niiden rahoitusyhtiöiden velkataakka on paisunut vauhdilla. Viime vuosina tätä velkavuorta on kasvattanut myös Kiinan tiukka koronaviruspolitiikka, jonka toteuttaminen on paikallishallintojen harteilla. Testaukseen, jäljittämiseen ja eristyksiin on kulunut paljon varoja, Koivu sanoo.
Samalla myös kiinteistöalan ongelmat heijastuvat paikallishallintojen taloudenpitoon.
Yksi suuri tulonlähde paikallishallinnoille on nimittäin ollut maankäyttöoikeuksien myynti. Nyt oikeuksia ei osteta samaa tahtia kuin aiemmin, sillä rakennuttajilla on rahat vähissä. Myös tämän vuoksi moni paikallishallinto joutuu ottamaan yhä vain suurempia lainamääriä rahoitusyhtiöidensä kautta.
Onko edessä valtava romahdus?
Uutistoimisto Bloombergin mukaan paikallishallintojen rahoitusyhtiöiden velkataakka on yhteensä samansuuruinen kuin puolet koko maan bruttokansantuotteesta. Bloombergin haastattelema analyytikko sanoo, ettei rahoitusyhtiöiden maksukyvyttömyyttä voida sulkea pois.
Samaa sanoo Suomen Pankin Eeva Kerola. Hän ei kuitenkaan näe, että rahoitusyhtiöiden velkaantuneisuus johtaisi äkisti valtavaan romahdukseen. Yksi syy siihen on valtion suuri rooli Kiinan taloudessa, Kerola sanoo.
– Kiinan keskushallinto pystyy monin eri tavoin puuttumaan tilanteeseen ja maan johdosta on jo kuulunut lausuntoja, että piilovelkaa pitäisi ruveta suitsimaan. Tietenkään se ei poista sitä mahdollisuutta, että tehtäisiin jonkinlainen politiikkavirhe.
Evergrande-kiinteistöjätin ja ylipäänsä Kiinan kiinteistösektorin ongelmat alkoivat sen jälkeen, kun alaa koskevaa sääntelyä tiukennettiin. Kerolan mukaan vastaavanlaisia tapahtumaketjuja saatetaan nähdä, jos viranomaiset puuttuvat paikallishallintojen rahoitusyhtiöiden velkaantuneisuuteen ärhäkästi.
Kerola myös muistuttaa, että Kiinan maakunnissa on isoja eroja. Suurimmat ongelmat koskevat kaikkein velkaisimpia ja köyhimpiä alueita.
Kiinan velkaongelmat alkavat Kerolan mukaan heijastua koko maailmantalouteen ja myös Suomeen siinä vaiheessa, kun velkaongelmat ovat Kiinan talouskasvun jarruna.
– Jos Kiinan talouskasvu lähtee velkaantuneisuuden takia supistumaan voimakkaasti, se näkyy myös meidän Kiina-viennissä ja suomalaisten yritysten toiminnassa Kiinassa.
Iso kysymys on nyt se, pääseekö Kiina enää lähellekään sellaisia kasvulukuja, joilla nykyinen velkamäärä olisi kestävällä tasolla, sanoo Nordean Tuuli Koivu.
– Jos kasvu piristyy, ajattelen, että nämä ongelmat voidaan hoitaa. Jos taloutta nyt kuritetaan lisää, silloin velkataakka voi muodostua ongelmaksi.
Koivun ja Kerolan mukaan Kiinan kannalta hyvä uutinen on kuitenkin se, että velka on pääasiassa kotimaista. Kiina ei siis ole ulkomaalaisten sijoittajien tai muiden valtioiden myöntämien lainojen varassa.
– Eniten olen huolissani siitä, jos Kiinan kasvutunnelma tästä edelleen heikentyy. Silloin vaikutukset tulevat olemaan todella suuria ympäri maailmaa, Koivu sanoo.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 22. marraskuuta kello 23 saakka.
Lue lisää: