Suomen rytmisen voimistelun maajoukkueen päävalmentajana alkuvuoteen 2022 saakka työskennelleen Laura Ahosen ja maajoukkueen toisen valmentajan epäillään toimineen epäasiallisesti nuoria, jopa alaikäisiä maajoukkuevoimistelijoita kohtaan useiden vuosien ajan. Moni urheilija kertoo valmentajien toiminnan aiheuttaneen heille vakavia terveysongelmia.
Ahonen on valmentanut huipputasolla kymmeniä vuosia ja toimii edelleen valmennuspäällikkönä helsinkiläisessä Elise Gymnastics -seurassa. Myös hänen apunaan maajoukkueessa toiminut toinen valmentaja on mukana kyseisen seuran valmennustoiminnassa.
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea vei rytmisen voimistelun maajoukkuetta käsittelevän asian Suomen urheilun eettiseen keskukseen (Suek) kevättalvella 2021. Suekin selvitys rajattiin urheilijoihin, jotka ovat olleet mukana maajoukkuetoiminnassa viimeisimmän olympiadin aikana eli Rion 2016 olympiakisojen jälkeen. Joukkue tavoitteli paikkaa Tokion olympiakisoihin, mutta ei saavuttanut sitä.
Olin henkisesti ihan lopussa. En pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin mitä seuraavaksi söisin tai jättäisin syömättä.
Voimistelija
Yle Urheilu on tutustunut Suekin tekemään selvitykseen ja Voimisteluliiton ilmoitukseen kurinpitokäsittelyä varten. Ilmoituksesta käy ilmi, että Voimisteluliiton mukaan Laura Ahosta ja maajoukkueen toista valmentajaa on syytä epäillä vakavasta, sääntöjen vastaisesta ja vuosia kestäneestä epäasiallisesta käytöksestä.
Viisi voimistelijaa ja useita heidän vanhempiaan kertoi Yle Urheilulle kokeneensa valmentajan käytöksen alistavana monin eri tavoin. Urheilijat ovat kärsineet maajoukkueaikana ja sen jälkeen terveysongelmista. Voimistelijat eivät esiinny tässä jutussa omilla nimillään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Asiasta ei ole tehty rikosilmoitusta.
Osa maajoukkueeseen kuuluneista voimistelijoista ei ole kokenut valmentajien toimintaa epäasialliseksi.
Voimisteluliiton toiminnanjohtaja Maria Laakso ei kommentoi Yle Urheilun tietoja kurinpitotapauksesta, mutta toteaa yleisellä tasolla liiton puuttuvan heille ilmoitettuihin epäkohtiin.
– Kaikki voimistelussa esille tulevat tapaukset käsitellään vastuullisuusohjelmassa määritellyn prosessin kautta. Olemme käsitelleet kaikki tapaukset, joista meihin on oltu yhteydessä ja tehneet tarvittavat toimenpiteet, Maria Laakso sanoo.
Laura Ahonen ei halunnut antaa haastattelua, mutta vastasi Yle Urheilun kysymyksiin sähköpostitse. Ahosen mukaan hän ei ole koskaan kommentoinut maajoukkueen urheilijoiden painoa epäasiallisesti eikä hän omien sanojensa mukaan koskaan tekisi valmentajana tarkoituksellisesti mitään sellaista, mikä vaarantaisi urheilijan terveyden. Yle Urheilu julkaisee Ahosen sähköpostitse antamat vastaukset tämän jutun lopussa.
Laihduttaminen hallitsi elämää
Yle Urheilun haastattelemat maajoukkueurheilijat kertovat arkensa muuttuneen muutama kuukausi joukkueen kokoamisen jälkeen loppuvuonna 2016. Voimistelijoiden mukaan harjoitukset eivät olleet enää urheilua vaan selviytymistä. Urheilijat kertovat päävalmentajansa metodeista, joihin on heidän mukaansa kuulunut nöyryyttämistä, haukkumista ja laihduttamiseen painostamista. Voimistelijoiden ajatukset pyörivät pelkästään painon tarkkailun, laihduttamisen ja syömisen ympärillä.
– Olin henkisesti ihan lopussa. En pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin mitä seuraavaksi söisin tai jättäisin syömättä. En jaksanut keskittyä oppitunneilla, ja lopulta kun muut lähtivät tunnille, menin vessaan piiloon. Opiskeluni meni lukion kaksi ensimmäistä vuotta penkin alle, enkä pystynyt käymään koulussa juuri lainkaan, yksi voimistelijoista kertoo.
– Tunsin, että olen arvokas vain, jos olen laiha. Siitä seurasi se, että elämässä ainoa tavoiteltava asia oli laihtuminen ja laihuus. Silloin uskoin, että laihtuminen on ainoa keino olla hyvä voimistelija ja ihminen, toinen voimistelija kuvailee.
– Alussa tulivat pelko ja hämmennys, kun ei ollut kokemusta. Mietin, että tällaistako tämä maajoukkueurheilu on, kolmas urheilija sanoo.
Mun piti kuvata kaikki, mitä söin ja join. ”Jos saat vaikka enolta suklaakonvehdin, laitat kuvan ennen kuin se menee suuhun”.
Voimistelija
Urhea huolestui voimistelijoista
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea teki Suomen urheilun eettiselle keskukselle tutkintapyynnön Laura Ahosen toiminnasta kevättalvella 2021, kun se huolestui maajoukkuevoimistelijoiden terveydestä ja henkisestä jaksamisesta.
– Kaikkeen epäasialliseen toimintaan pitää puuttua ja urheilijoita auttaa ja tukea. Varsinkin, kun on kyse nuorista ihmisistä, joilla on vielä elämä edessä, Urhean toimitusjohtaja Simo Tarvonen toteaa Yle Urheilulle.
Esiselvityksen jälkeen Voimisteluliitto teki Suekille selvityspyynnön kesäkuussa 2021. Suek toimitti selvityksen Voimisteluliitolle joulukuussa 2021, minkä jälkeen liitto vei tapauksen kurinpitovaliokuntaansa.
Ahonen ja joukkueen toinen valmentaja lopettivat maajoukkuevalmennuksen tammikuun 2022 lopussa. Ahonen toimi maajoukkuetehtävässään jo edellisellä olympiadilla, kun naisten maajoukkue jäi puolen pisteen päähän olympiapaikasta Rion kisoissa vuonna 2016.
Hetkeäkään ei saanut olla ilman pelkoa siitä, että valmentaja tulee kommentoimaan painoa tai ulkonäköä, yksi voimistelija toteaa.
Voimistelija
Suekin selvityksessä oli mukana kymmenen voimistelijaa, joista osa ei ole kokenut minkäänlaista epäasiallista kohtelua. Kurinpitokäsittelyyn valmentajien toiminnan halusi viedä kuusi maajoukkueen urheilijaa. Aloittaessaan naisten maajoukkueessa haastatellut voimistelijat ovat olleet alaikäisiä. Osa voimistelijoista on ollut Ahosen valmennuksessa jo ennen naisten maajoukkueaikaa.
Asia ei ollut Voimisteluliitolle kokonaan uusi, sillä liiton johto on ollut tietoinen ainakin yhden maajoukkuevoimistelijan kokemuksista helmikuusta 2018 lähtien. Silloin uransa lopettaneen voimistelijan vanhemmat halusivat kertoa tyttärensä kokemuksista ja maajoukkueen tapahtumista Voimisteluliitolle. Sähköpostiviesti meni myös Olympiakomiteaan ja Opetusministeriöön. Perhe ja liiton edustajat tapasivat. Perheen mukaan tapahtunutta pahoiteltiin, mutta jatkotoimenpiteistä heillä ei ole tietoa.
Nyt käsittelyssä oleva tapaus on ollut pian vuoden Voimisteluliiton kurinpitovaliokunnassa. Yle Urheilun haastattelemat voimistelijat kertovat, että tapauksessa on esitetty sovintoehdotuksia, mutta ratkaisuun ei ole päästy. Voimistelijoiden mukaan heille on tarjottu muun muassa anteeksipyyntöä. Voimisteluliiton kurinpitosääntöjen mukaan rikkomuksesta voi seurata huomautus, varoitus, julkinen varoitus, sakko ja/tai väliaikainen kilpailu- tai toimitsijakielto.
Urhean toimitusjohtaja Simo Tarvonen painottaa, että nykypäivänä huipulle voi päästä, kun valmennuskulttuuri on urheilijalle turvallinen ja toimintaympäristö tähtää kokonaisvaltaiseen kehittymiseen.
– On totta, että eri lajeissa on erilainen toimintakulttuuri. Meille on kuitenkin tärkeää se, että täällä toimivissa lajeissa me toimimme eettisesti kestävällä periaatteella niiden arvojen mukaan, jotka suomalaiselle urheilulle on luotu, Tarvonen toteaa.
Säännöllisiä punnituksia ja tiukkoja ruokavalioita
Voimisteluliiton kurinpitoa varten tekemän ilmoituksen mukaan päävalmentaja Ahonen on kommentoinut epäasiallisesti ja jatkuvasti voimistelijoiden painoa ja ulkonäköä sekä kertonut yksityisiä tietoja voimistelijoista. Urheilijoita punnittiin säännöllisesti kerran viikossa joulukuusta 2016 toukokuuhun 2019, jolloin siirryttiin kehonkoostumusmittauksiin. Voimistelijat kertovat, että valmentajan silmätikuiksi joutuneet urheilijat punnittiin useamminkin, joskus jopa joka toinen päivä.
Liiton ilmoituksen mukaan Ahonen on keskittynyt urheilijoiden ulkonäköön ja painoon järjestelmällisesti ilman urheilusuoritukseen liittyvää tai muutenkaan hyväksyttävää syytä.
Suekin selvityksen perusteella Ahonen myöntää punnitukset ja puuttumisen joidenkin urheilijoiden painon nousuun. Hän perustelee toimintaansa lajin vaatimuksilla huipputasolla. Ahosen mukaan paino vaikuttaa suorittamiseen samoin kuin fyysiset ja anatomiset ominaisuudet sekä joukkueen yhdenmukaisuus.
Liiton ilmoituksen mukaan osalle voimistelijoista suositeltiin 1400 kcal:n tai 1600 kcal:n ruokavaliota. UKK-instituutin ylläpitämän terveurheilija.fi-sivuston mukaan paljon harjoittelevat urheilijat voivat kuluttaa noin 2500–6000 kcal vuorokaudessa riippuen urheilijan koosta, iästä, sukupuolesta ja urheilulajista sekä harjoituskaudesta, -tehoista ja -tuntimääristä. Rytmisen voimistelun maajoukkue on harjoitellut noin 30 tuntia viikossa.
Tein kaiken piilossa. Skippasin koulun ja menin kotiin saunaan useaksi tunniksi, että paino putoaisi.
Voimistelija
– Punnituspäivä oli usein tiistai. En syönyt enää maanantaina enkä tiistaina mitään. En juonutkaan. Tiistaina meillä oli kolmen tunnin aamuharkat. Sen jälkeen en mennyt kouluun vaan polkemaan kuntopyörää moneksi tunniksi ennen iltaharkkaa. En syönyt enkä juonut koko päivänä, ettei paino nousisi. Punnitus oli iltaharkkojen päätteeksi, ja kun pääsin kotiin, sain usein ahmimiskohtauksen, yksi voimistelija muistelee.
– Piti kuvata kaikki, mitä söin ja join. ”Jos saat vaikka enolta suklaakonvehdin, laitat kuvan ennen kuin se menee suuhun”, Laura sanoi. Kysyin, kuvaanko myös, kun juon vettä. Kyllä, kaiken, oli vastaus, voimistelija jatkaa.
– Tein kaiken piilossa. Skippasin koulun ja menin kotiin saunaan useaksi tunniksi, että paino putoaisi. Jumppasin toppavaatteet päällä, että nesteet lähtisivät. Ennen punnitusta punnitsin kotona vaatteet, että päällä olisi mahdollisimman vähän ylimääräistä, toinen urheilija kertoo.
Yksi maajoukkueen voimistelijoista kertoo, että punnitusten aloittamista perusteltiin sillä, että nyt ne kuuluu aloittaa. Voimistelijoiden mukaan pudotettavaa oli aina pari kolme kiloa, ja valmentajat kehottivat voimistelijoita näyttämään urheilullisilta, pääsemään kevyempään tai kuivempaan kuntoon.
Toinen voimistelijoista joutui Ahosen tunteenpurkauksen kohteeksi kesäloman jälkeisen punnitustuloksen takia. Punnituspäivän jälkeisissä harjoituksissa paikalla olleet voimistelijat muistavat tapauksen hyvin.
– Olin laihtunut ennen lomaa, ja valmentaja oli edes vähän tyytyväinen. Kahden viikon loman aikana keho otti omansa takaisin ja painoa tuli neljä kiloa, mistä valmentaja oli raivoissaan. Seuraavan päivän harjoituksissa en saanut paikkaa kokoonpanossa. Kun joukkue teki virheitä matolla, Laura purki pettymyksensä minuun ja huusi: ”Mä oikeesti toivon, että sä olisit miettinyt muita ennen kun sä mätit kaiken sen ruoan itseesi! Ja Suomea ja MM-kisoja!” voimistelija muistelee tapahtumaa.
Vakavia terveysongelmia
Voimisteluliiton ilmoituksen mukaan Ahonen on käytöksellään vaarantanut urheilijoiden terveyttä ja hyvinvointia. Lääkärit ovat diagnosoineet useille haastatelluille erilaisia sairauksia, esimerkiksi syömishäiriötä ja masennusta sekä posttraumaattista stressihäiriötä. Yle Urheilu on nähnyt lääkärintodistuksia diagnooseista, joihin urheilijat haastatteluissaan viittaavat.
– Parhaimmillaan laihdutin kahdessa päivässä yli viisi kiloa ennen kehonkoostumusmittausta. Olin ennen sitä aivan tyhjä ja loppu, kun olin hikoillut ja urheillut niin paljon. Oli pakko pyytää iskä viemään salille, en uskonut pääseväni omin jaloin perille, yksi urheilijoista toteaa.
– Syke oli öisin noin 30, hiuksia lähti päästä ja välillä jalat pettivät alta. Pelkäsin Lauraa, pelkäsin lihomista, pelkäsin paikan menettämistä kokoonpanossa, pelkäsin identiteettiä, syömistä, koulua ja arkea. Menin käymään lääkärillä, missä itkin ja tärisin. Hän määräsi käymään luonaan monta kertaa viikossa, koska mulla ei ollut mitään kontrollia itsestäni. Edelleen käyn vaa’alla joka aamu, urheilija lisää.
– Loppuvaiheessa syöminen meni ihan holtittomaksi. Saatoin vetää pimeässä huoneessa kaksi suklaalevyä ja kuusi suklaapatukkaa ja ahdistua hirveästi. Mulla oli ahmimishäiriön oireita, mutta häpesin niin paljon, etten uskaltanut pyytää apua. Edelleenkään en mielelläni syö muiden nähden, toinen urheilija kommentoi.
Ahonen on toiselta ammatiltaan erikoislääkäri, ja voimistelijoiden kertomusten mukaan hän on ollut tiiviisti mukana voimistelijoiden sairauksien hoidossa. Urheilijoiden mukaan heidät on laitettu harjoittelemaan nopeasti koronan jälkeen, kuumeessa ja rintakivuissa. Tutkitun tiedon mukaan energiavajeella on yhteys loukkaantumisiin ja erityisesti rasitusmurtumiin.
– Osallistuin joulunäytökseen kipeällä lonkalla. En saanut mennä lääkäriin ja esiinnyin buranan voimalla. Kun näytöksen jälkeen sain luvan mennä kuvaan, lonkasta löytyi esiaste rasitusmurtumasta, yksi voimistelijoista kertoo.
– Kerroin, että minulla alkoi migreeni. Laura käski opetella tekemään ohjelmaa migreenissä. En nähnyt migreenin vuoksi välineitä kunnolla ja päätä särki, illalla puutuivat suu ja käsi.
– Olin sairastanut koronan ja kärsin edelleen oireista. Syke ei laskenut treeneissä, oli rintakipua ja iltaisin lämpöä. Leirillä mun ei pitänyt treenata, mutta toisen urheilijan loukkaantumisen takia valmentajat totesivat, että olin ainoa vaihtoehto. Leirin jälkeen kävin lääkärissä ja sairausloma venyi koronainfektion jälkitilan takia kuukaudeksi, toinen urheilija toteaa.
Pelon ilmapiiri
Joukkueen toiminnassa mukana olleet asiantuntijat kertovat Suekin selvityksessä ahdistavasta ilmapiiristä maajoukkueen harjoituksissa ja siitä, että rytmisen voimistelun maajoukkueessa oli enemmän terveydellisiä ongelmia kuin muissa maajoukkueissa, joissa he toimivat. Voimistelijat kertovat, että maajoukkueessa vallitsi ahdistava pelon ilmapiiri.
– Hetkeäkään ei saanut olla ilman pelkoa siitä, että valmentaja tulee kommentoimaan painoa tai ulkonäköä, yksi voimistelija toteaa.
Voimistelijoiden mukaan valmentaja on pitänyt heidät tiukassa kontrollissaan.
– Laura ehdotti, että voisin muuttaa hänen luokseen asumaan. Silloin hänen olisi ollut helpompi vahtia nukkumista, puhelimen käyttöä ja jokaista suupalaa, toinen urheilija kertoo.
Haastatelluilla voimistelijoilla ei ollut luottamusta valmentajiin, ja harva uskalsi esittää mielipiteitään tai kertoa omia asioitaan. Urheilijoiden oli vaikea puhua asioista myös keskenään, ja painosta tuli vältelty aihe.
– Se on ollut aina tabu, josta ei saanut puhua. Valmentajat loivat sellaisen ilmapiirin, yksi urheilija kertoo.
Syke oli öisin noin 30, hiuksia lähti päästä ja välillä jalat pettivät alta. Pelkäsin Lauraa, pelkäsin lihomista, pelkäsin paikan menettämistä kokoonpanossa.
Voimistelija
Vanhemmat kertovat, että heidän oli vaikea puuttua asioihin, sillä heidät haluttiin pitää joukkueen ulkopuolella. Voimistelijat vaikenivat kotona, mutta osa vanhemmista huomasi merkkejä ongelmista. Vetäytyminen, itkunpuuskat ja puuttuvat koulusuoritukset saivat vanhemmat huolestumaan. Harva uskalsi tehdä mitään, sillä siitä olisi kärsinyt oma lapsi.
– Tytär totesi, että nyt ollaan naisten maajoukkueessa, nämä ovat joukkueen asioita. Hän kertoi, että jos soitan valmentajalle, hän joutuu sivuun kokoonpanosta ja tuntee seuraukset nahoissaan, yhden voimistelijan äiti kertoo.
– Isi sanoi monta kertaa, että nyt tämä loppuu, kun tulin itkeneenä kotiin. Kävelin mieluummin pidempää reittiä kotiin, etten näyttäisi itkuiselta. Menin paniikkiin ja huusin ei, ei, ei, ei ole mitään ongelmaa. Halusin peittää asian. En uskaltanut puhua, vaikka pelkäsin olla treeneissä. Halusin kuitenkin olla maajoukkueessa enkä siinä hetkessä tajunnut, mihin tämä vie, toinen urheilija pohtii.
– Kun tytär kertoi kotona punnituksista ja kommenteista, emme olleet uskoa korviamme. Homma lähti lapasesta. Oli mahdotonta puuttua, sillä lapsi olisi kärsinyt. Yritimme luovia, kolmannen voimistelijan vanhemmat sanovat.
Urheilijan painosta tuli iso osa valmennusta
Haastateltavat kokivat, että laihuus ja painon pudottaminen oli ehto joukkueen kokoonpanoon pääsemiselle. Voimistelija saattoi heidän mukaansa joutua sivuun kokoonpanosta ja päästä takaisin, jos sai painonsa laskemaan. Suekin selvityksessä tulee esille asiantuntijoiden huoli siitä, että urheilijoiden painosta tuli liian iso osa valmennusta.
Voimistelijoiden mukaan valmentaja teki monta kertaa selväksi, että ”liian isot” voimistelijat ovat syy, miksi Suomen joukkue ei menesty niin hyvin kuin se voisi kansainvälisellä tasolla menestyä. Rytmisen voimistelun sääntöjen mukaan ulkonäöllä ei ole vaikutusta urheilulliseen menestykseen. Suekin selvityksen perusteella Ahonen on silti kokenut, että joukkueen yhdenmukaisuudella ja urheilijoiden fyysisillä ominaisuuksilla on käytännössä vaikutusta tuloksiin.
– Oltiin ulkomailla kisoissa ja istuttiin harkkapuolella. Laura sanoi, että me ei voida joukkueena pärjätä, kun kolme meistä ei tee osaansa. Se tarkoitti tietenkin meitä ”ylipainoisia”, yksi urheilijoista toteaa.
– Kesällä, kun muut lähtivät treeneistä, Laura jäi pitämään mulle puhuttelua. Hän seisoi lähellä ja multa valuivat kyyneleet. Hän kysyi, ymmärsinkö, että jos en laihdu, hän ottaa haastajaryhmästä tyttöjä mun tilalle, toinen voimistelija kertoo.
– Se oli kiristystä ja kyyläämistä, selän takan kettuilua ja inhottavia katseita. Kiristäminen liittyi siihen, että ei pääse kisakokoonpanoihin, kolmas urheilija sanoo.
Mulla oli ahmimishäiriön oireita, mutta häpesin niin paljon, etten uskaltanut pyytää apua. Edelleenkään en mielelläni syö muiden nähden.
Voimistelija
Urheilullisen olomuodon hakemisessa käytettiin voimistelijoiden mukaan ajoittain erikoisia keinoja. Heidän mukaansa lihakset eivät saaneet kasvaa liian isoiksi, joten jalannostoja tuli välttää ja pyöräily vastuksella oli kielletty. Yksi voimistelijoista kertoo joutuneensa harjoittelemaan tiettyä kävelytapaa, jotta hän näyttäisi laihemmalta. Erään voimistelijan mukaan Ahonen oli kiinnostunut hänen kotonaan käytettävien lautasten koosta ja ruisleivän koostumuksesta.
Voimistelijoiden elämä oli tiukkaan aikataulutettu. Joukkue vietti paljon aikaa paitsi kisamatkoilla myös leireillä kotimaassa ja esimerkiksi Pietarissa. Matkojen aikana joidenkin urheilijoiden syöminen oli hyvin vähäistä.
– Minskin kisamatkalla lounas ja illallinen koostuivat kurkkuviipaleista ja vichystä. Aamiainen oli leipäpala ja minimaalinen annos jogurttia, yksi voimistelija kertoo.
– Olimme lentokentällä vastassa ja tytöstä näki, että oli ollut pitkän reissun todella heikolla ravinnolla. Näki, että hän oli kuivettunut ja kiloja oli tippunut kauheasti. Tytär oli soitellut joka päivä, itkeskellyt ja ollut todella huonovointinen, voimistelijan vanhemmat muistelevat.
Toiveissa lajikulttuuriin iso muutos
Voimistelijat sinnittelivät maajoukkueessa, osalle olympiaunelma oli vahva motivaattori. Moni näistä voimistelijoista kantaa ongelmia mukanaan pitkään. Heidän toivomuksensa on, että maailman kauneimmaksikin mainittu laji saisi Suomessa uuden alun, puhtaalta pöydältä.
– Ajattelin, että valmentaja ei saa viedä eikä pilata mun unelmia. Siksi pysyin mukana, vaikka ihmisarvo määritettiin painon mukaan, yksi voimistelija kommentoi.
– Mä olin ihan äärettömän pettynyt. Olin antanut valmentajalle mun elämän tärkeimmän asian ja se menee tekemään sille noin. Kuinka se voi? Sitten tuli sisu, näin meillä ei jatketa, toisen voimistelijan äiti kertoo.
– Mielestäni kenenkään ei kuuluisi kokea tätä eikä joutua tällaiseen tilanteeseen. Aika isojen asioiden pitää muuttua, ettei sellaista uhkaa enää ole, kolmas voimistelija toteaa.
Näin Laura Ahonen vastasi Ylelle
Laura Ahonen vastasi Yle Urheilun esittämiin kysymyksiin vain sähköpostitse. Hän ei tämän jälkeen halunnut vastata tarkentaviin jatkokysymyksiin.
Yle Urheilun tietojen mukaan Voimisteluliitto epäilee sinua vakavasta ja vuosia kestäneestä epäasiallisesta käytöksestä nuoria, jopa alaikäisiä urheilijoita kohtaan. Miten kommentoit?
– Urheilun eettisten periaatteiden mukaan kenellä tahansa on oikeus esittää ketä tahansa urheilun toimijaa vastaan syytöksiä, jos kokee sellaiseen tarvetta. Tällaisissa tilanteissa urheilun kurinpitoelinten säännöissä määrättynä tehtävänä on käsitellä esitetyt syytökset ja antaa niistä objektiivinen päätös.
– Urheilun kurinpitoelimissä käsiteltävät asiat ovat sääntöjen mukaan luottamuksellisia. Minä kunnioitan urheilun sääntöjä.
– Selvyyden vuoksi totean, että minulle ei ole koskaan määrätty mitään rangaistusta minkään urheilun kurinpitoelimen päätöksellä. Toimin voimisteluseuran valmennuspäällikkönä/valmentajana, kuten olen toiminut jo 12 vuoden ajan.
Tietojemme mukaan mukaan olet kommentoinut epäasiallisesti ja jatkuvasti voimistelijoiden painoa ja ulkonäköä ilman urheilusuoritukseen perustuvaa syytä. Miten kommentoit?
– Ylen tiedot ovat tältä osin vääriä. En ole koskaan kommentoinut maajoukkueen urheilijoiden painoa epäasiallisesti.
Maajoukkuevoimistelijoita punnittiin viikottain vuosien ajan, miksi?
– Voimisteluliitto on asettanut yhdeksi kriteeriksi naisten maajoukkueeseen kuulumiselle huippuvoimistelijan olemuksen. Urheilijoiden painoa on seurattu tämän kriteerin arvioimiseksi. Maajoukkueeseen kuuluvat urheilijat ovat opetusministeriön urheilija-apurahan vastaanottaessaan myös itse sitoutuneet siihen, että he noudattavat huippu-urheilun edellyttämää elämäntapaa.
– Myös Euroopan voimisteluliiton kouluttajat ovat valmentajille pitämissään koulutuksissa suositelleet valmentajia toteuttamaan säännöllistä painon seurantaa. Painoa on tarkkailtu toimestani vain naisten maajoukkuetasolla Voimisteluliiton silloin hyväksymänä toimintatapana.
Millaista ilmapiiriä punnitukset loivat joukkueeseen?
– Sitä pitää kysyä joukkueen jäseniltä. Oman kokemukseni mukaan suurin osa naisten maajoukkueen urheilijoista on kokenut punnitusten kuuluvan osana kansainväliselle tasolle tähtäävään valmennukseen. Myös Voimisteluliitto on ollut tietoinen punnituksista ja on ilmoittanut niiden kuuluvan voimistelu-urheilun luonteeseen. On kuitenkin ollut myös sellaisia urheilijoita, jotka ovat halunneet, että punnituksia ei tehtäisi. Punnituksista päätettiin sen jälkeen luopua.
Olet perustellut punnituksia lajin vaatimuksilla, vaikka säännöissä ulkonäön ei kerrota vaikuttavan tuloksiin. Miksi koit tämän tärkeäksi?
– Ylen tiedot ovat tältä osin vääriä. Kansainvälisen voimisteluliiton FIG:n rytmisen voimistelun arvostelusäännöissä on useita kohtia, joiden mukaan urheilijoiden ulkoinen olemus vaikuttaa arvostelupisteisiin. FIG:n arvostelusäännöissä on muun muassa kohta, jonka mukaan saman joukkueen jäsenten tulee edustaa ”yhtäläistä kauneutta” (”same beauty”). Jos tämä vaatimus ei täyty, joukkueen arvostelupisteitä FIG:n sääntöjen mukaan alennetaan. Kilpailusäännöissä on myös kohta raskaasta alastulosta ”heavy landing”, josta suorituspisteitä vähennetään.
Voimisteluliiton mukaan olet käytökselläsi vaarantanut urheilijoiden terveyttä ja hyvinvointia. Miten vastaat tähän?
– Väite on väärä. Olen koulutukseltani lääkäri ja toimin edelleen viikoittain myös lääkärin tehtävissä. Lääkärin vala velvoittaa minua aina asettamaan henkilön terveyden etusijalle. En koskaan tekisi valmentajana tarkoituksellisesti mitään sellaista, mikä vaarantaisi urheilijan terveyden.
Urhea (Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia) huolestui voimistelijoiden voinnista. Mitä ajattelet tästä?
– Urhean oma henkilökunta on ollut keskeisessä roolissa maajoukkueen urheilijoiden ravitsemusvalmennuksessa. Urhean palveluksessa olleet konsultit ovat muun muassa antaneet maajoukkueen urheilijoille ravitsemusneuvontaa, seuranneet urheilijoiden ruokavaliota ja tehneet urheilijoille erilaisia mittauksia, muun muassa kehonkoostumusmittauksia.
– Herää kysymys, miksi Urhea olisi tarjonnut ravitsemusvalmennukseen liittyviä palveluitaan maajoukkueelle, jos he olisivat kokeneet toiminnassa olevan jotain ongelmallista.
Yle Urheilu on haastatellut tätä juttua varten viittä urheilijaa, useita heidän vanhempiaan sekä muita joukkueen toiminnasta tietäviä henkilöitä. Lisäksi artikkelin tiedot perustuvat asiasta tehtyihin selvityksiin ja dokumentteihin. Toisen valmentajan nimeä ei julkaista, koska päävalmentaja on ollut tapahtumista päävastuussa. Toinen valmentaja ei ole vastannut Yle Urheilun soittoihin tai yhteydenottopyyntöihin keskiviikon aikana.