Anna Lintu lastaa auton peräkontin täyteen pahvilaatikoita. Näillä ostoksilla kahden aikuisen ja yhden urheilevan teini-ikäisen perhe pärjää taas muutaman viikon.
Ruoan verkkokauppa alkoi kasvaa vuonna 2020 koronan vauhdittamana. Pandemian alussa ruokaostosten tekeminen verkossa yleistyi, ja moni kuluttaja jäi pysyvämmin koukkuun. Näin kävi myös Anna Linnun kohdalla.
– Silloin huomasin, miten mukavaa on, kun joku muu kerää minulle ostokset valmiiksi ja mielestäni suhteellisen pienellä hinnalla. Minä säästän siinä omaa aikaani, Lintu kertoo.
Aika ei ole ainoa asia, joka säästyy. Tarkkoja summia Anna Lintu ei ole kirjannut ylös, mutta kuukauden ruokalasku on ollut ennen huomattavasti suurempi.
– Jos ennen meni tuhat euroa kuussa, niin nyt ruokakauppaan menee noin 500 euroa, arvioi Anna Lintu.
Fiksu kuluttaminen on nousussa
Säästöt syntyvät suunnitelmallisuudesta ja heräteostosten puuttumisesta. Esimerkiksi S-ryhmälle tulleiden palautteiden perusteella ruoan verkkokaupan kautta on helppoa kerätä erityisesti tarkan budjetin ruokakori, koska loppusummaa pystyy seuraamaan ja hintojen vertailu on nopeaa.
Keskon asiakastiedosta vastaavan johtajan Minna Vakkilaisen mukaan fiksu kuluttaminen on todellisessa nousussa. Keskon havaitsemat kulutuskäyttäytymisen muutokset osoittavat, että ruokaostoksia tehdään nyt aiempaa suunnitelmallisemmin. Suunnitelmallisuus näkyy niin verkkokaupassa kuin kivijalassakin.
Valintamuotoilijoiden Marika Poutiainen on tutkinut Kuluttajaliiton kansallisessa Hävikkifoorumissa kuluttajahävikkiä ja sen estämistä erityisesti verkkokaupassa. Valintamuotoilijat on toimisto, joka tutkii ja antaa konsultointia ihmisten käyttäytymisestä eri valintatilanteissa, kuten vaikkapa ostostilanteissa.
Poutiaisen mukaan verkkokaupalla on tutkitusti mahdollisuus saada säästöjä aikaan, kun ostokset tehdään harkitusti. Hyödyt tulevat esiin vakiintuneessa arkirytmissä ja suunnitelmallisessa tavassa tehdä ostoksia. Siksi se on etenkin lapsiperheiden suosiossa.
– Verkkokaupassa on vähemmän häiriöitä ja voi itse valita ajankohdan, jolloin voi rauhassa keskittyä ostoksien tekemiseen. Rauhallinen ympäristö tukee rationaalista ajattelua, sanoo Valintamuotoilijoiden konsultti Marika Poutiainen.
Myös heräteostoksia tehdään verkkokaupassa vähemmän kuin kivijalassa. Ruokakaupassa ympärillä on tuhansia tuotteita.
– Tuotteet on usein aseteltu houkuttelevasti ja edulliset hankalammin saavutettavasti alas. Lisäksi lopussa tulevat kaikki herkut. Kun on jo väsähtänyt, tarjotaan vielä tilaisuus impulssiostoksiin, Poutiainen selittää.
Ainakin toistaiseksi ruoan verkkokaupasta puuttuvat erilaiset vaatekaupoista tunnetut suosittelutoiminnot, jotka kannustavat harkitsemattomiin ostoksiin.
Heräteostosten määrä yllätti
Anna Linnulla ei ollut tapana käyttää ostoslistaa ruokaostoksillaan. Verkkokauppaan siirtyessään hän on huomannut heräteostosten vähentyneen.
– Aikaisemmin ruokakaupassa saatettiin käydä useita kertoja viikossa. Joka kerta sieltä tuli ostettua asioita, joita ei ollut suunnitellut ja joita ei tarvinnut, sanoo Lintu.
Ruokalaskun pieneneminen puoleen on jopa yllättänyt, sillä Lintu ei ole tinkinyt ruoan laadussa.
– Mielestäni ostokset ovat ihan samanlaiset. Sitä ylimääräistä on kertynyt sinne kärryihin näköjään, hän hämmästelee.
Verkko-ostaminen ei sovi kaikille, eivätkä kaikki välttämättä saa sillä säästöjä aikaiseksi. Esimerkiksi punalaputettujen aletuotteiden ostaminen ei verkkokaupassa onnistu. Anna Lintu arvostaa kuitenkin ajallista säästöä enemmän kuin sitä, että rahaa säästyy.
Enemmän aiheesta:
Ruoan hinnat kohosivat uuteen ennätykseen – katso ruokakoneesta, mikä kallistui eniten
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 25.11. klo 23:een asti Yle Tunnuksella.