Etelä-Karjalan keskussairaalaan yhteyteen aiotaan rakentaa uusi ravinto- ja välinehuoltokeskus.
Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen esittää uuden keskuksen rakentamista aluehallitukselle torstaina. Jos aluehallitus hyväksyy esityksen, asia siirtyy aluevaltuston päätettäväksi.
Uusi ravinto- ja välinehuoltokeskus palvelisi keskussairaalan vuodeosastojen ja henkilöstöravintolan lisäksi myös muualla Lappeenrannassa toimivia yksiköitä.
– Nykyinen ravintokeskus on vanhanaikainen, ahdas ja huonokuntoinen. Uusi keskus on tärkeä, jotta alueen ravintohuolto ja myös keskussairaalan henkilöstöruokailu toimii ongelmitta, sanoo Leskinen.
Uusi keskus maksaisi arvion mukaan noin 29 miljoonaa euroa.
Armilan sairaalasta ei vielä päätöksiä
Sen sijaan osa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen välttämättömiksi katsomista investoinneista ei ole toteutumassa kahtena seuraavana vuotena.
Välttämätöntä olisi esimerkiksi remontoida 1990-luvulla rakennetuissa tiloissa toimiva Etelä-Karjalan keskussairaalan leikkausosasto ja löytää Armilan sairaalan toiminnoille uudet tilat Lappeenrannassa.
Armilan sairaala-alueen kohtalo on ollut avoinna pitkään. Sen kiinteistöt ovat huonokuntoisia, eikä peruskorjaus ole arvion mukaan kannattavaa. Armilassa sijaitsee muun muassa terveysasema ja kuntoutuskeskus.
– Armilan osalta uusi rakennus on ainoa vaihtoehto. Armilan osalta tarvitaan päätös, minne uudisrakennus sijoittuu ja kuka toimii hankkeessa rakennuttajana, Leskinen sanoo.
Hän arvioi, että uuden rakennuksen rakennuspäätös tehtäisiin mahdollisesti vuonna 2024, ja rakentaminen voisi alkaa aikaisimmillaan vuotta myöhemmin.
Etelä-Karjalan keskussairaalan anestesia- ja leikkausosaston tilat taas ovat ahtaat ja hajallaan. Siellä on myös liian vähän varastotilaa, mikä aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Myös potilaille tarkoitetut heräämöt eivät sovi käyttötarkoitukseensa ja ovat liian pieniä.
Leikkaussalien osalta päätöksiä investoinneista voitaisiin tehdä vuonna 2025, ja rakentaminen ajoittuisi vuosille 2026–2027.
Kuuntele alta, miten Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen vastaa kysymykseen siitä, kuinka tiloissa voidaan toimia nyt.
Lainarahaa on tulossa liian vähän
Sekä Armilan että leikkaussalien muutokset olisi tarkoitus tehdä lainarahalla. Se ei kuitenkaan onnistu ilman erillistä käsittelyä, koska niin sanottuja lainanottovaltuuksia varten hyvinvointialueen pitää antaa valtiovarainministeriölle tarkat suunnitelmat siitä, kuinka parannustyöt toteutetaan. Samassa yhteydessä arvioidaan hyvinvointialueen laskennallinen takaisinmaksukyky.
Koska sitovia päätöksiä investointien käytännön toteuttamisesta ei vielä ole, hankkeille ei ole vielä voitu pohtia rahoitustakaan.
Valtioneuvosto päättää vuosittain jokaisen hyvinvointialueen valtuudesta ottaa pitkäaikaista lainaa. Lainaa saa ottaa hyvinvointialueen investointisuunnitelman mukaisten parannusten rahoittamiseksi.
Etelä-Karjalassa hyvinvointialueen lainanottovaltuus on ensi vuodelle noin 154 miljoonaa euroa. Vuodesta 2024 lähtien lainanottovaltuus lasketaan hyvinvointialueen talouden tietojen perusteella. Lainanottovaltuudet lasketaan vuosittain uudelleen.
Hyvinvointialueen mukaan kaikkia välttämättömiä parannustöitä ei pystytä toteuttamaan 154 miljoonalla. Leskinen kertoo, että neuvottelut lisälainanottovaltuuksista tulevat eteen, jos raha ei riitä seuraavinakaan vuosina tarvittaviin sijoituksiin.
Esimerkiksi Armilan sairaalan osalta arvio on, että rahantarve tulevaisuudessa olisi reilut 70 miljoonaa euroa. Päätökset lainanottovalmiuden lisäämisestä ovat ajankohtaisia, kun investointi on valmis aluevaltuuston päätettäväksi.
Taloustilanne miinuksella
Aluehallitus käsittelee Etelä-Karjalan hyvinvointialueen talousarviota ja tulevien vuosien taloussuunnitelmaa torstaina. Talousarvio-ehdotus on tappiollinen noin 33 miljoonan euron verran.
Alijäämään vaikuttaa muun muassa valtion rahoituksen osuus. Esimerkiksi Etelä-Karjalan laskeva väestömäärä leikkaa valtion rahoitusta yli neljä miljoonaa euroa. Myös esimerkiksi palkankorotukset ja vuokrakulujen kasvu selittävät hyvinvointialueen menojen kasvua.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue ei ole tilanteessaan yksin, vaan huoli on yhteinen eri puolilla Suomea. Ylen selvityksen mukaan hyvinvointialueet kertovat tarvitsevansa jopa 1,5 miljardia lisää rahaa ensi vuodelle.
Hyvinvointialueiden rahapulaa ja sen vaikutuksia palveluihin käsiteltiin Ylen aamussa 23. marraskuuta. Katso alta keskustelu, jossa haastattelussa ovat kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) sekä hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola Pirkanmaalta ja Santeri Seppälä Etelä-Savosta.