Nokia. Konecranes. Lindström.
Moni suomalainen yhtiö on kertonut tämän syksyn aikana Intiaan liittyviä uutisia.
Verkkolaitteita valmistava Nokia on tehnyt Intian suurimman teleoperaattorin kanssa monivuotisen sopimuksen. Tekstiilipalveluyhtiö Lindström taas avasi Intiaan uuden keskuksen ja konepajayhtiö Konecranes kertoi joulukuun alussa suuresta Intia-tilauksesta.
Intia näyttää siis olevan nosteessa.
Saman havainnon ovat tehneet Suomen Intian-suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde sekä Intian taloutta seuraava Risto Herrala. Hän työskentelee neuvonantajana Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksessa.
– Huomio on kääntymässä monessakin mielessä Intiaan. Sen merkitys on koko ajan lisääntymässä, Herrala sanoo.
Kokosimme tähän juttuun neljä asiaa, jotka kertovat miksi Intia on nyt entistä tärkeämpi maailmantalouden toimija.
1. Intian taloudesta on tulossa maailman kolmanneksi suurin
Maailmantaloudella ei pyyhi tällä hetkellä erityisen hyvin.
Kasvuennusteita on rukattu pitkin vuotta alaspäin nopean inflaation eli yleisen hintojen nousun ja epävarmuuden vuoksi. Talousjärjestö OECD:n ennakoi marraskuisessa katsauksessaan, että talous kasvaa ensi vuonna Yhdysvalloissa ja euroalueella vain niukasti. Myös Kiinan talouskasvun ennakoidaan hidastuvan selvästi ensi vuonna.
Intialla menee sen sijaan suhteellisen hyvin. Maan talous kasvaa selvästi verrokkimaita nopeammin. Intian myös ennakoidaan ohittavan Japanin sekä Saksan ja nousevan maailman kolmanneksi suurimmaksi kansantaloudeksi jo vuoteen 2030 mennessä.
Intia pyrkii nyt hyötymään erityisesti siitä, että Kiinan taloudessa takkuaa.
Kiinaa on perinteisesti pidetty Aasian eräänlaisena tähtenä ja maailmantalouden suurena kasvuveturina. Kiina on kuitenkin törmännyt monenlaisiin vaikeuksiin muun muassa kauppasuhteissaan. Samalla poliittinen valta on keskittynyt ja Pekingin ote maan yrityssektorista on kiristynyt.
Neuvonantaja Risto Herralan ja suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronden mukaan yritykset ovat alkaneet etsiä vaihtoehtoja Kiinassa toimimiselle ja suunnanneet katseitaan Intiaan.
– Tämä näkyy myös suomalaisyrityksissä. Joukko yrityksiä katsoo tällä hetkellä aivan uudella tavalla Intiaa kuin esimerkiksi kolme tai viisi vuotta sitten, Koukku-Ronde kertoo puhelimitse New Delhistä.
Yksi kansainvälinen esimerkki on teknologiajätti Apple. Se on siirtämässä uusimpien puhelimiensa tuotantoaan Kiinasta Intiaan ja suunnittelee myös iPad-tablettitietokoneiden valmistamista Kiinan sijasta Intiassa.
2. Intia on pian maailman väkirikkain maa
Myös väestöennusteet kertovat Intian merkityksen kasvusta.
YK:n tuoreimpien väestönkasvuennusteiden mukaan Intia ohittaa Kiinan ja nousee väestöltään suurimmaksi maaksi jo ensi vuonna. Intiassa asuu noin 1,4 miljardia ihmistä eli lähes viidesosa maailman väestöstä.
Se, että Intiassa on niin paljon ihmisiä, selittää myös pitkälti maan kansantalouden suurta kokoa.
Intian bruttokansantuote (bkt) henkeä kohden oli Maailmanpankin mukaan viime vuonna noin 2300 dollaria. Luku on moninkertaisesti suurempi kuin vuonna 1990, jolloin maan bkt henkeä kohden oli noin 370 dollaria.
Silti intialaiset ovat vielä verrattain köyhiä. Esimerkiksi Suomessa bkt henkeä kohden oli viime vuonna noin 54 000 dollaria.
Länsimaiden näkökulmasta Intian väestönkasvu on huolestuttavaa ympäristö- ja ilmastokysymyksien näkökulmasta, sanoo Risto Herrala.
– Länsimaissa ei haluta, että Intia kulkee samaa polkua kuin Kiina vaurastumisessaan, sillä se olisi katastrofi globaalin ilmastokehityksen kannalta. On tärkeää, että Intia saa käyttöönsä puhdasta teknologiaa ja että vaurastuminen tapahtuu kestävällä tavalla.
3. Venäjän hyökkäyssota mutkistaa Intian asemaa
Venäjän hyökkäyssota on tuonut valokeilan Intiaan, sillä se ei ole selvästi tuominnut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Sodan alkamisen jälkeen Intia on vain vahvistanut kauppaansa Venäjän kanssa. Ennen sotaa Intia ei juuri ostanut venäläistä öljyä, mutta syksyn aikana noin viidennes sen raakaöljystä on tullut Venäjältä.
Intian öljy-asioista vastaava ministeri Hardeep Singh Puri on sanonut, ettei hän näe moraalista ongelmaa venäläisen öljyn ostamisessa.
– Intia on korostanut, että se tekee itsenäisiä päätöksiä omien kansallisten etujen mukaisesti ja nyt kansallinen etu on se, että he ostavat halpaa öljyä Venäjältä, Ritva Koukku-Ronde sanoo.
Länsimaissa Intian toimia on arvosteltu. Näyttää kuitenkin siltä, ettei Intian Venäjä-suhde ole merkittävästi vaikuttanut länsimaiden ja Intian välisiin kauppasuhteisiin, sanovat Koukku-Ronde ja Herrala.
Venäjän talouden luhistuminen ja maan sotatoimet voivat sen sijaan tuoda länsimaisille toimijoille yhä enemmän mahdollisuuksia Intiassa. Näin on erityisesti puolustusteollisuuden suhteen.
– Intia on nojannut puolustuskyvyssään venäläiseen teknologiaan. Nyt sodan seurauksena Intiassakin havaitaan, että he tarvitsevat parempia länsimaisia asteita. Länsimaiset puolustustarvikkeet voivat olla lähivuosina hyvin haluttuja Intiassa, Risto Herrala arvioi.
4. EU neuvottelee Intian kanssa uudesta kauppasopimuksesta
Kauppasuhteet ovat muutenkin nyt kuuma aihe Euroopan unionin ja Intian välillä. EU ja Intia ovat yrittäneet neuvotella uudesta kauppasopimuksesta jo vuodesta 2006 lähtien.
EU:n ja Intian välinen kauppa on voimistunut läpi 2000-luvun, mutta kauppaa käydään edelleen Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen – ei oman kauppasopimuksen – pohjalta. Viime vuonna useita vuosia jäissä olleet kauppaneuvottelut käynnistettiin uudelleen.
Mistä kauppaneuvotteluissa kiikastaa?
Intia ei Risto Herralan mukaan ole ollut valmis tekemään EU:n toivomia uudistuksia. Eurooppalaisille yrityksille ei ole haluttu antaa vapaata pääsyä maan markkinoille, Herrala sanoo.
Mutta nyt kauppasopimuksen suhteen ollaan toiveikkaampia. Tavoitteena on, että neuvottelut saataisiin päätökseen ensi vuoden aikana.
– Intia on aikaisempaa myönteisempi vapaakauppasopimusten solmimisen suhteen, suurlähettiläs Koukku-Ronde sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Aiheesta voi keskustella lauantaihin 17. joulukuuta kello 23:een saakka.
Lue lisää: