Työperäistä maahanmuuttoa ehdotetaan ratkaisuksi työvoimapulaan lähes alalla kuin alalla.
– Kaikkein helpointa ainakin meidän tutkimusten mukaan se on teknologia-alalla, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Pylkkänen vieraili maanantaina Ylen aamussa ja Ykkösaamussa.
Ulkomailta tarvittaisiin Suomeen esimerkiksi ohjelmoijia sekä sovellussuunnittelijoita ja -arkkitehteja.
– It-sektori hyötyisi kaikista eniten työperäisestä maahanmuutosta ihan sen takia, että siellä kielitaitovaatimus ei ole niin kova kuin esimerkiksi sote-alalla.
Teknologia-alan työntekijä pärjää hyvin englannin kielellä. Sen sijaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa henkilöstöltä vaaditaan hyvää suomen kielen taitoa ja ammatillista pätevyyttä, mikä hidastaa rekrytointia ulkomailta.
Pylkkänen huomauttaa, että hoivahenkilöstöäkin tarvitaan lisää ulkomailta, mutta se vaatii koulutusta Suomessa.
Satatuhatta suomalaista tekee osa-aikatyötä vasten tahtoaan
Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt työvoiman saatavuutta Työvoimatiekartta-hankkeessa.
Suomessa on pulaa on myös esimerkiksi vartijoista, myyntihenkilöstä sekä ravintola- ja matkailualan työntekijöistä. Työpaikat ja tekijät eivät kohtaa. Tämän ongelman ratkaiseminen parantaisi julkista taloutta.
– Jos työtön työnhakija saadaan työllistymään kotimaassa, se tietää julkiseen talouteen helpotusta sekä menopuolella että budjetin tulopuolella.
Pylkkäsen mukaan tietämättömyys on yksi syy, jonka takia työtä ei oteta vastaan.
– Monet työttömät työnhakijat eivät tiedä, että työn verotus on kevyempää kuin etuustulojen verotus.
Osa-aikatyön määrä on kasvanut koronapandemian jälkeen. Satatuhatta suomalaista tekee osa-aikatyötä vastentahtoisesti, koska sillä ei tule toimeen. Toimeentulokysymys pitäisi ratkaista.
– Tässähän on hyvä työvoimapotentiaali eli satatuhatta vastentahtoista osa-aikatyöntekijää, Pylkkänen sanoo.