Pariisin vuoden 2024 kesäolympialaisiin on aikaa vielä reilut puolitoista vuotta, mutta keskustelu siitä, voivatko venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat osallistua, on jo alkanut. Monessa lajissa olympiakarsinnat alkavat ensi vuonna.
Aihe nousi esiin maanantaina, kun Yhdysvaltain olympia- ja paralympiakomitea USOPC ilmoitti suhtautuvansa myötämielisesti venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden osallistumiseen Pariisin kisoihin ”neutraaleina” urheilijoina eli ilman maatunnuksia. Venäjä ja Valko-Venäjä suljettiin kansainvälisistä urheilukilpailuista sen jälkeen, kun Venäjä aloitti 24. helmikuuta hyökkäyssodan Ukrainassa.
Yhdysvaltain olympia- ja paralympiakomitean mukaan KOK:n viimeviikkoisessa tapaamisessa haluttiin selvittää, miten ja milloin venäläisten ja valkovenäläisten paluu olisi mahdollista. KOK:n puheenjohtajan Thomas Bachin mukaan ei ole vielä selvää, milloin venäläisten ja valkovenäläisten osallistumisesta olympialaisiin lopullisesti päätetään.
Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous hyväksyi viime viikolla julkilausuman, joka koski muun muassa urheilun integriteettiä kansainvälisten konfliktien keskellä. Sen hyväksyivät niin Venäjä, Ukraina kuin Suomikin.
– Rohkaisen kaikkia jäsenvaltioita säilyttämään urheilun ja olympialiikkeen yhdistävän hengen. On paljon edistävämpää kilpailla urheilukentillä kuin sotatantereilla. Vaikka elämme epävakaassa maailmassa, mielestäni urheilujärjestöjen pitäisi pysyä avoimina, YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Csaba Kőrösi sanoi tiedotteessa.
KOK:n suomalaisjäsen Sari Essayah viestitti Yle Urheilulle, että YK:n julkilausuma käynnisti KOK:ssa keskustelun siitä, miten venäläiset ja valkovenäläiset voitaisiin nähdä Pariisissa. Essayahin mukaan muun muassa Aasian maat ja Yhdysvallat ovat sittemmin halunneet selvittää mahdollisuutta venäläisurheilijoiden olympiakarsintojen järjestämisestä Aasiassa.
Venäläisurheilijoiden sulkua kyseenalaistetaan KOK:ssa
Kansainvälisen olympiakomitean urheilijakomission puheenjohtaja Emma Terho vahvistaa Yle Urheilulle, että venäläisten ja valkovenäläisten paluusta keskusteltiin KOK:ssa viime keskiviikkona usean tunnin ajan.
Kokouksen lopputulema oli, että KOK pitää edelleen kiinni helmikuisesta suosituksestaan sulkea Venäjä ja Valko-Venäjä kansainvälisen urheilutoiminnan ulkopuolelle sekä suosituksestaan olla kutsumatta näiden maiden urheilijoita kansainvälisiin kisoihin.
KOK:n hallituksen kokoukseen osallistunut Terho kertoo olevansa päätökseen tyytyväinen.
– Myöhemmin viikolla eri tilaisuudessa Aasia ehdotti, että he voisivat olla valmiita ottamaan venäläisiä mukaan omiin kisoihinsa. Tuossa tilaisuudessa hyväksyttiin, että tutkitaan ehdotusta tarkemmin ja konsultoidaan sidosryhmiä alkuvuoden aikana. Sen jälkeen on päätöksenteon aika, mihin suuntaan se sitten onkaan, Terho sanoo.
Terho on roolissaan urheilijakomission puheenjohtajana nähnyt, että iso osa maista on venäläisten ja valkovenäläisten pannan vapauttamisen kannalla. Myös komission sisällä on näkemyksiä laidasta laitaan. Moni KOK:ssa kyseenalaisti jo helmikuussa kattojärjestön päätöksen sulkea venäläiset kansainvälisestä urheilusta.
– Ei sen takia, että sotaa kannatettaisiin, vaan koska yksittäisen urheilijan sulkeminen on ollut mission vastaista, ja on kysytty, miksi eurooppalaisten sota on erilainen kuin muut. Nyt se kyseenalaistaminen on voimistunut ja päätöstä on joutunut perustelemaan yhä enemmän. On hyvin erilaisia äänenpainoja. Pohjoismaat ovat tuoneet kantansa hyvin selväksi, ja se on sellainen, jonka takana voi hyvin seistä, Terho sanoo.
Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa viestinyt KOK:lle, että venäläisten ja valkovenäläisten ei tulisi palata kansainväliseen urheiluun sodan ollessa käynnissä.
Pohjoismaita ei kutsuttu epäviralliseen kokoukseen
Suomen olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto pitää Yhdysvaltain olympia- ja paralympiakomitean kannanottoa ja sen ajoitusta huolestuttavana.
– Nyt ei ole sellaista muutosta tapahtunut Venäjän ja Ukrainan sotatilanteessa, joka antaisi tällä hetkellä aihetta tehdä muutoksia. Olemme tietoisia, että olemme maailmalla vähemmistössä oman kantamme kanssa, Taina Susiluoto toteaa.
Susiluodon mukaan KOK järjesti viime viikolla epävirallisemman kokouksen, johon kutsuttiin vain joitakin maita. Pohjoismaita ei tähän kokoukseen kutsuttu.
– Siinä olivat mukana ainakin Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä. Kuulostaa suurvaltapolitiikalta, eikö vain? On (KOK:n puheenjohtajan) Thomas Bachin päätös, keitä he haluavat kuulla off the record (epävirallisesti), koska se ei ollut virallinen kokous, Susiluoto sanoo.
Venäjä on kritisoinut KOK:n päätöstä julkisuudessa ja viestinyt KOK:lle turhautumistaan kohteluunsa, mutta Emma Terhon mukaan ainakaan suurta suoraa lobbausta ei Venäjältä ole tullut.
Terhon mukaan Pariisista ja siitä, voivatko venäläiset ja valkovenäläiset kilpailla siellä, vaikka sota ei olisi päättynyt, on liian aikaista keskustella.
– Pariisin päätöksestä ei ole keskusteltu missään, missä olen itse ollut mukana. En lähde spekuloimaan, voisivatko venäläiset olla mukana Pariisissa. Kaikki toivomme, että geopoliittinen tilanne olisi erilainen silloin. Matkalla on monta asiaa, joiden pitäisi tapahtua, Terho sanoo.
Paralympiakomitea seuraa lopulta KOK:ta
Suomen paralympiakomitean puheenjohtaja Riikka Juntunen kertoo yllättyneensä Yhdysvaltain olympia- ja paralympiakomitean ilmoituksesta, että se suhtautuu myötämielisesti venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden kilpailemiseen Pariisin kisoissa 2024.
– Kyllä yllättää, että sieltä suunnasta otetaan niin vahvasti kantaa. En olisi ajatellut, että Yhdysvallat on se, joka lähtee voimakkaasti puolustamaan venäläisten urheilijoiden kokouksia, Juntunen sanoo.
Kansainvälinen paralympiakomitea (IPC) selvitti marraskuussa ylimääräisessä yleiskokouksessaan jäsenmaidensa kantaa venäläisurheilijoiden paluuseen. Juntusen mukaan selkeä enemmistö vastusti venäläisten ja valkovenäläisten paluuta kansainväliseen urheiluun.
– Jos Kansainvälinen olympiakomitea linjaa jotakin, joutuu Kansainvälinen paralympiakomitea ottamaan asian uudelleen pöydälle. Tällä päätöksellä meidän on kuitenkin tällä hetkellä helppo olla, Juntunen sanoo.
Kansainvälinen paralympiakomitea teki viime maaliskuussa kritiikkiä herättäneen ratkaisun, jonka mukaan venäläiset ja valkovenäläiset urhelijat olisivat voineet kilpailla Pekingin paralympialaisissa neutraaleina urheilijoina ilman maatunnuksia. Kattojärjestöön kohdistui valtava paine Suomen paralympiakomitealta ja muilta jäsenjärjestöiltä, joten IPC päätyi sulkemaan Venäjän ja Valko-Venäjän kokonaan ulos Pekingin paralympialaisista. Päätös tuli vain kaksi päivää ennen paralympialaisten alkua.
Kansainvälinen yleisurheiluliitto World Athletics on ollut linjauksissaan johdonmukainen Venäjän sotatoimien alusta lähtien, kehuu Suomen yleisurheilun lajiliiton eli Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen. Pakarisen mielestä keskustelut venäläisten ja valkovenäläisten osallistumisesta pitäisi aloittaa vasta sitten, kun Venäjän hyökkäyssota on loppunut.
– Pidin tosi surullisina näitä Yhdysvalloista ja KOK:lta tulleita kannanottoja. Sieltä on tullut koko ajan lipsumista ja hajontaa näkemyksissä. Suomen Urheiluliitto suhtautuu täysin kielteisesti tämänkaltaiseen pohdintaan. Jos mietitään muitakin pakotteita, mitä Venäjälle on asetettu, näyttää todella huonolta, jos urheilu lähtee siitä poikkeamaan, Pakarinen sanoo.
Joku pettyy lopulliseen päätökseen
Olympiakomitean Susiluoto, Paralympiakomitean Juntunen ja SUL:n Pakarinen eivät toistaiseksi halua spekuloida Suomen boikotin mahdollisuudella, mikäli venäläisurheilijat kilpailevat Pariisissa. Susiluodon ja Juntusen mielestä olympialaisten boikotointi olisi suomalaisurheilijoiden kannalta ikävä päätös.
Pääsivät venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat Pariisiin tai eivät, joku ei ole tyytyväinen.
– Pidemmällä tähtäimellä on vaarana, että tulee boikotteja ja vastaboikotteja, oli päätös mihin suuntaan tahansa. Niitä on historiassa nähty, eikä se tietenkään ole hyvä tilanne, Emma Terho sanoo.