Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Ministeri epäili hakkuiden vaikutusta hiilinieluun A-studiossa – hallituksen nimittämä asiantuntija kuittasi: Ihan ilmeinen yhteys

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen kaipaa lisätietoa hakkuiden vaikutuksista hiilinielun romahdukseen. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen esitti yksinkertaisen nyrkkisäännön.

  • Jaakko Parkkinen

Keskiviikkona julkaistu Luonnonvarakeskuksen raportti suomalaisten metsien hiilinielun romahtamisesta ja koko maankäytön muuttumisesta päästöjen lähteeksi on saanut ristiriitaisen vastaanoton.

A-studion lähetyksessä maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) kaipasi lisätietoa hakkuiden vaikutuksista metsän kykyyn sitoa hiilidioksidia.

– Hakkuiden vaikutus tähän tilanteeseen vaatii lisäselvittämistä. Viitteitä on siitä, että ei kysymys ei ole hakkuiden määrästä, vaan miten ne on tehty, Kurvinen totesi.

– Ilmeisesti ongelmatiikka on siinä, että ensi harvennuksia ei tehdä ajoissa, vaan liian myöhään ja liian voimakkaina. Eli metsään pitäisi mennä useammin harventamaan ja tehdä harvennusta vähemmän, Kurvinen totesi.

Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan hakkuiden vaikutukset hiilinieluihin on todistettu. Valtioneuvoston nimittämä Ilmastopaneeli antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.

– Hakkuiden ja nielujen välillä on ihan ilmeinen yhteys. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jos hakkuita kasvatetaan sen verran, että vapautuu miljoona tonnia hiilidioksidia, niin nielu vähenee eri mallien mukaan keskimäärin 1,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Samoin, jos hakkuita vähennetään, nielu kasvaa noin samalla määrällä, Ollikainen totesi.

– Sitten on tietysti eri asia, kun mietitään, mikä on oikea tapa sopeutua siihen haasteeseen, joka meillä on nostaa nämä nielut takaisin.

Luonnonvarakeskuksen keräämien tietojen mukaan viime vuonna metsää hakattiin lähes saman verran kuin huippuvuonna 2018. Samalla metsien kasvu on laskussa, varsinkin männiköt ovat kärsineet kuivista kesistä ja metsät ovat iässä, jossa kasvu ei ole voimakasta.

Ympäristövaliokunnan jäsen, kokoomuksen Kai Mykkänen piti juuri metsien kasvun lisäämistä olennaisena ratkaisuna.

– Voi olla, että meidän täytyy katsoa, miten hakkuiden vaikutusta kasvuun saadaan lähivuosina tasattua. Mutta peruslähtökohta pitää olla se, että saamme metsät kasvamaan voimakkaammin, Mykkänen totesi.

– Toki täytyy myös nähdä, että mikä on kestävän hakkuusuoritteen määrä Suomessa. Ei ole tietenkään kahta kysymystä, että emme voi esimerkiksi kaksinkertaistaa hakkuita, ellei kasvu lähde liikkeelle.

Metsäteollisuuden metsäjohtajan Karoliina Niemen mukaan suomalaiset metsät ovat edelleen hyvässä kunnossa. Hakkuita säätelee globaali markkina.

– Jos täällä alamme rajoittaa hakkuita, puupohjaisia tuotteita tehdään jossain muualla, Niemi totesi.

Katso keskiviikon A-studio kokonaisuudessaan täältä.