Rikosepäilyt Avarn Security -yhtiön järjestyksenvalvojien väkivallasta pääradan varrella Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ovat herättäneet kysymyksiä myös vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksista ja oikeudesta käyttää voimaa.
Niistä säädetään laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista. Ylen haastattelemat alan toimijat eivät näe lainsäädännössä ongelmia.
Tavallinen kansalainen törmää vartijoihin tai järjestyksenvalvojiin usein esimerkiksi kauppakeskuksissa ja juna-asemilla. Niissä olevat järjestyksenvalvojat ovat poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetettuja järjestyksenvalvojia, kuten ovat myös rikoksesta epäillyt Avarn Securityn työntekijät. Tässä jutussa käsitellään erityisesti näiden järjestyksenvalvojien toimivaltuuksia. Ne eivät juuri poikkea vartijoiden toimivaltuuksista.
Järjestyksenvalvojan on toimittava asiallisesti, tasapuolisesti ja sovinnollisuutta edistäen. Järjestystä ja turvallisuutta tulee ylläpitää ensijaisesti neuvoin ja kehotuksin. Jos ne eivät auta, järjestyksenvalvojalla on oikeus eriasteisiin voimakeinoihin.
Järjestyksenvalvojan on kerrottava toimien kohteelle, mihin käytetyt toimet perustuvat, jos se ei ole olosuhteiden vuoksi mahdotonta. Henkilölle on myös kerrottava, kehen hän voi ottaa yhteyttä järjestyksenvalvojan edustamassa yrityksessä toimenpiteen oikeellisuuden varmistamiseksi. Toimenpiteen oikeellisuuden tarkastaminen tapahtuu jälkikäteen.
Selvitimme vastaukset viiteen kysymykseen järjestyksenvalvojan oikeuksista.
1. Saako järjestyksenvalvoja ottaa ihmisiä kiinni?
Järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa toimialueeltaan henkilö, joka päihtyneenä tai muuten häiritsee järjestystä tai muita henkilöitä, joka vaarantaa turvallisuutta tai oleskelee yleisöltä suljetussa tilassa oikeudettomasti.
Jos poistettu henkilö palaa ja aiheuttaa yhä häiriötä ja vaaraa ihmisille tai omaisuudelle, järjestyksenvalvoja voi ottaa hänet kiinni. Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisille.
Järjestyksenvalvojalla on myös oikeus ottaa kiinni rikoksesta epäilty, jos rikoksesta voi seurata vankeutta tai jos rikos on esimerkiksi lievä pahoinpitely, näpistys tai autovarkaus. Myös etsintäkuulutetun henkilön saa ottaa kiinni.
Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisille. Jos se ei onnistu kohtuullisessa ajassa, järjestyksenvalvoja voi vapauttaa kiinniotetun poliisin suostumuksella. Ehtona on myös, että rikoksesta voi seurata vain sakkoa ja kiinniotetun henkilöllisyys on selvillä.
2. Voiko järjestyksenvalvoja kajota henkilön tavaroihin?
Järjestyksenvalvoja voi tehdä metallinilmaisimella tai muulla tavalla turvallisuustarkastuksen toimialueelleen pyrkivälle tai siellä olevalle henkilölle. Tämä oikeus on yleisötilaisuuksien järjestyksenvalvojilla, mutta ei kauppakeskusten ja julkisen liikenteen järjestyksenvalvojilla. He voivat tehdä turvallisuustarkastuksen kuitenkin henkilöä kiinni otettaessa.
Hän voi ottaa henkilöltä pois sellaisia esineitä tai aineita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa järjestykselle tai turvallisuudelle tai joiden hallussapito toimialueella on kielletty.
Myös henkilön kiinnioton yhteydessä järjestyksenvalvoja voi tarkastaa, että kiinniotetulla ei ole vaarallisia esineitä tai aineita.
Pois otetut esineet ja aineet on viipymättä luovutettava poliisille tai palautettava haltijalleen hänen poistuessaan paikalta.
3. Milloin saa käyttää voimakeinoja?
Järjestyksenvalvojalla on oikeus käyttää lainmukaisia voimakeinoja, mikäli henkilö tekee vastarintaa kun häntä laillisin perustein poistetaan paikalta, otetaan kiinni tai tarkastetaan.
Voimakeinojen täytyy olla oikeassa suhteessa vastarinnan vaarallisuuteen ja tehtävän tärkeyteen ja kiireellisyyteen.
Järjestyksenvalvoja voi taltuttaa henkilön omaa fyysistä voimaa käyttäen. Koulutuksessa opetetaan sellaisia voimakeinoja, joiden tulisi olla turvallisia kummallekin osapuolelle. Henkilö voidaan esimerkiksi kaataa maahan niin, ettei hän loukkaa itseään.
Järjestyksenvalvoja voi turvautua käytössään oleviin voimankäyttövälineisiin, jos järjestyksenvalvojan oma fyysinen voima ei riitä henkilön taltuttamiseksi tai se on muutoin turvallisuuden takaamiseksi välttämätöntä.
Esimerkiksi puukkoa heiluttava henkilö on turvallisempaa taltuttaa kaasusumuttimella kuin fyysisellä voimalla.
4. Mitä voimankäyttövälineitä järjestyksenvalvoja saa käyttää?
Järjestyksenvalvojalla voi olla käytössään kaasusumutin, käsiraudat ja enintään 70 senttimetriä pitkä patukka.
Turvallisuusalan yrityksessä toimiva järjestyksenvalvoja voi käyttää myös teleskooppipatukkaa.
Voimankäyttövälineitä saa käyttää vain, jos on saanut koulutuksen niiden käyttöön.
Välineiden käytössä on myös pyrittävä pienimpään mahdolliseen haittaan. Esimerkiksi kaasusumuttimella voi syntyä lievempiä vammoja kuin patukalla.
Järjestyksenvalvoja ei saa kantaa voimankäyttövälinettä tarpeettomasti. Turvallisuusalan yritykset määrittelevät, millaisia välineitä niiden työntekijät kussakin tehtävässä käyttävät.
Voimankäyttövälineitä on kannettava siten, että ne eivät ole muiden havaittavissa. Jos se ei ole mahdollista, niitä on kannettava suljettavissa taskuissa tai asuun kuuluvissa umpikoteloissa.
Patukkaa saa kuitenkin kantaa näkyvissä, jos sitä ei ole sen koon vuoksi mahdollista täysin piilottaa.
Järjestyksenvalvojat eivät saa kantaa ampuma-aseita. Niitä saa kantaa vain erityisen tärkeissä ja vaativissa vartiointitehtävissä, kuten henkivartioinnissa ja arvokuljetusten vartioinnissa.
5. Onko järjestyksenvalvojilla oikeus kuvata?
Poliisi on käyttänyt vuodesta 2021 haalarikameroita, joilla se kuvaa kenttätoimintaansa. Kuvattua materiaalia voidaan käyttää todistusaineistona. Turvallisuusalan yrityksissä kameroita ei toistaiseksi ole käytetty.
Myös turvallisuusalan yritykset haluaisivat ottaa käyttöön vastaavat kamerat. Niitä pidetään sekä järjestyksenvalvojien että kansalaisten oikeusturvan kannalta tarpeellisina. Niistä saataisiin esimerkiksi dokumentaatiota siitä, miten jokin tilanne on kehittynyt voimankäytöksi.
Yksittäiset järjestyksenvalvojat ovat saattaneet käyttää kameroita.
Laissa haalarikameroiden käyttöä ei suoraan kielletä. Tietosuojavaltuutetun mukaan ongelmallista on kuitenkin se, että kameroiden kuvauksista voi syntyä laiton henkilörekisteri.
Juttua täsmennetty 31.12.2022 klo 11.05: Lauseen ”Järjestyksenvalvoja voi tehdä metallinilmaisimella tai muulla tavalla turvallisuustarkastuksen toimialueelleen pyrkivälle tai siellä olevalle henkilölle.” jälkeen lisätty: ”Tämä oikeus on yleisötilaisuuksien järjestyksenvalvojilla, mutta ei kauppakeskusten ja julkisen liikenteen järjestyksenvalvojilla. He voivat tehdä turvallisuustarkastuksen kuitenkin henkilöä kiinni otettaessa.”
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 31.12. kello 23:een saakka.
Lue myös:
Katso myös ruotsalainen dokumenttisarja Järjestyksenvalvojat Yle Areenassa: