Vuoden alusta lähtien moni ravintola nosti roimasti lounaan hintaa: lounaan tyypillinen hinta pomppasi 11,30 eurosta 12,70 euroon.
Taustalla on se, että Verohallinto nosti vuoden alusta työnantajan tarjoaman ravintoedun eli tuttavallisemmin lounasedun kustannusten enimmäismäärää. Ravintolat ovat tyypillisesti hinnoitelleet lounaan samaksi kuin ravintoedun enimmäismäärä.
Ravintoetua nostettiin vuoden alussa 12 prosenttia, koska ravintola-alan kustannukset ovat nousseet jyrkästi.
Lounaan hinta nousi myös Minttiravintolat-yhtiöiden neljässä lounaspaikassa Vantaalla. Toimitusjohtaja Kimmo Bergmanin mukaan 1,40 euron hinnannousu ei edes kata kokonaan kohonneita raaka-aine- ja muita kustannuksia.
– Kyllä se tässä raaka-aineiden hintatilanteessa oli täysin välttämätöntä, ja päätöstä odotettiin jo pitkään Verohallinnolta. Nyt sitten toivotaan, että asiakkaat ymmärtävät tämän tarpeen hinnan korotukselle, Bergman sanoo.
Matkailu- ja ravintola-alaa edustavan MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi on tyytyväinen siihen, että ravintoedun hinta nousi näin tuntuvasti.
– Ravintola-alalla kustannuspaine on valtava. Tukussa raaka-aineiden hinnat nousivat syksyllä melkein 22 prosenttia vuoden takaisesta. Jäsenkyselymme mukaan sähkön hinta tuplaantui ja pahimmillaan kymmenkertaistui. Sen lisäksi kuljetus- ja palkka- ja muut kustannukset ovat nousseet, Lappi kertoo.
Mikä on asiakkaan kipukynnys?
Osa ravintoloista ei jäänyt odottamaan verottajaa, vaan nosti lounaan hintaa jo syksyllä. Ravintola-alalla on myös pelkoa siitä, että liian korkea hinta karkottaa työpaikkaruokailijat.
Kimmo Bergmanin mukaan vuoden ensimmäisten arkipäivien perusteella vaikuttaa siltä, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan lounaasta kalliimpaa hintaa.
Zilla-ravintolassa Vantaan Tikkurilassa on lounas katettu. Kolmen miehen työporukkaa lähes 13 euron hinta ei vielä säikäytä, vaan ymmärrystä löytyy kustannusten nousulle.
– Ei se ole ongelma tai hirveä kipukynnys. Ehkä se helpottaa pienempiä ravintolayrittäjiä, sanoo Otto Halonen.
Juha Hartikalle kipuraja lounaalle olisi 14–15 euroa, jonka jälkeen hän saattaisi siirtyä omiin eväisiin. Siihen hän ei haluaisi mennä, koska korona-aikana joutui niin paljon syömään omia eväitä toimistolla.
– Hinta ei ole kynnys, jos on kattava valikoima: hyvä salaattipöytä ja monipuolista ruokaa, sanoo Otto Halonen.
Isoissa kaupungeissa on totuttu yli 10 euron lounaaseen, mutta pienemmillä paikkakunnilla asiakkailla voi olla suurempi kynnys siihen. Pienemmillä paikkakunnilla moni ravintola haluaa pitää lounaan hinnan alle lounasedun enimmäismäärän.
Palmian toimialajohtajan Ritva Mähösen mukaan pääkaupunkiseudulla asiakkaat vaativat lounaalta korkeaa tasoa, sillä kilpailu on kova: lounaat alkavat lähestyä a la carte -tasoa kattavine salaattipöytineen.
MaRa: Lounasetua pitäisi pystyä nostamaan kesken vuoden
Verohallinto arvioi joka vuosi loka-marraskuussa seuraavan vuoden ravintoetua, joka siis tyypillisesti määrittelee ravintolalounaan hinnan. Ravintoedussa otetaan huomioon esimerkiksi raaka-aineiden, palkkojen ja muiden välittömien kustannusten kehittyminen ravintola-alalla.
Työnantajasta riippuu se, mitä työntekijä itse maksaa työsuhdelounaasta.
MaRan toiveena on, että ravintoetua voitaisiin tarkistaa myös kesken vuoden. Näin nopeisiin kustannusten nousuun voitaisiin reagoida nopeammin, kuten tänä syksynä olisi Timo Lapin mukaan ollut tarve.
Ravintolat hakevat nyt säästöjä ruokalistoja muuttamalla ja henkilöstökuluja karsimalla. Esimerkiksi lounasketju Sodexossa sopeuttamistoimia on tehty keväästä asti.
– Yhtenä toimenpiteenä ruokalistoja on käyty läpi ja mietitty, pystyykö korvaamaan joitakin raaka-aineita. Siinä on pidetty mielessä se, että tuotteet pysyvät laadukkaina, Sodexon liiketoimintajohtaja Pia Romu sanoo.
Ravintola-ala odottaa nyt jännittyneenä sitä, miten kuluttajien käytettävissä olevan rahan väheneminen tulee näkymään palveluiden kysynnässä.
– Minä toivon kovasti, että ihmisten säästäminen ei johda siihen, että meidän työpaikkaruokailukulttuuri katoaa ja ihmiset mikrottavat lihapiirakoita toimistolla. Se ei ole toivottava kehitys kenenkään kannalta, Kimmo Bergman sanoo.
Keskustelu on auki kello 23 asti.