Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kauhuskenaariot eivät ministeriön mukaan toteutuneet, vaan kaikki meni oikeastaan aika hyvin – nyt hyvinvointialueilla odotetaan perjantai 13:tta

Valtaosa hyvinvointialueuudistuksesta on mennyt sukkelasti, vaikka joitain tietojärjestelmiin ja hallintoon liittyviä ongelmia on ollut. Henkilöstön jaksaminen huolettaa alueilla.

Perushoitaja Niina Keckman-Suvinen ja asiakas Maritta Karlsson keksutelevt vastaanottotiskillä.
Ensimmäisinä päivinä hyvinvointialueilla jotkin terveyskeskukset, chat- ja puhelinpalvelut ruuhkautuivat joksikin aikaa. Perushoitaja Niina Keckman-Suvinen ja Maritta Karlsson keskustelevat vastaanottotiskillä joulukuussa 2022. Kuva: Minna Rosvall / Yle
  • Elli Piirainen

Neljä päivää uusia hyvinvointialueita takana, ja ainakin nyt kaikki näyttää jokseenkin hyvältä.

Sosiaali- ja terveysministeriön alueille tekemän kyselyn perusteella esiin ei ole tullut isoja ongelmia. Ylen läpikäymien vastausten perusteella eniten alueilla huoletti henkilöstön jaksaminen, jo viime vuoden aikana olleet terveydenhuollon ruuhkat ja tulevan palkanmaksun onnistuminen teknisesti.

Kyselyyn vastasi hyvinvointialueiden johtajia, joilta löytyi myös ilon aiheita ison uudistuksen myllerryksessä: moni iloitsi ammattitaitoisesta ja sitoutuneesta henkilöstöstä ja hyvästä yhdessä tekemisen meiningistä.

Ilon aihe on eräällä vastanneella sekin, että ”inhorealistiset katastrofiskenaariot eivät realisoituneet” vuoden vaihtuessa.

Koko uudistukseen valmistautumisaika oli varsin lyhyt, puolitoista vuotta. Tammikuun alkuun tuli kiire. Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakarin mukaan suurimmat ongelmat ovat olleet hallinnollista hankaluutta, eivätkä näy asiakkaille tai potilaille niin dramaattisesti.

Näin ison mittakaavan järkälemäisessä hallintouudistuksessa ei ole Hakarin mukaan ihme, että alussa on pientä sakkausta.

– Samanlaiset ongelmat toistuvat nimittäin muissakin työpaikoissa, vaikka mittakaava on paljon pienempi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä aloitti vuoden alussa muutama uusi työntekijä, eivätkä heilläkään heti toimineet tunnukset eikä kannettavia tietokoneita ollut ensimmäisenä päivänä odottamassa, Hakari hahmottaa.

Kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyy hyvinvointialueille myös valtava määrä erilaisia sopimuksia. Kaikki uudet sopimukset ja sopimusten siirrot eivät välttämättä ole vielä ehtineet mennä läpi, mutta siitä johtuvat selkkaukset eivät näy asiakkaille vaan työntekijöille, uudistuksessa mukana oleva muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä tarkentaa.

– Uusilla hyvinvointialueilla on kirjaimellisesti tuhansittain asioita hoidettavana ja muistettavana, hän toteaa.

Tällä hetkellä isoimpana huolena onkin ensi viikon perjantai 13. päivä. Pahaenteinen päivä on hyvinvointialueiden ensimmäinen palkanmaksupäivä.

– Jännittävin hetki on se perjantai, että lähteväthän palkat maksuun jokaiselle. Siihenkin on kuitenkin varauduttu, että jos jotain tulee, palkanmaksupäiviä on lisätty tuleville päiville, Ahonen sanoo.

Vaikka ensimmäisenä arkipäivänä joillain hyvinvointialueilla olikin ongelmia esimerkiksi erilaisten tietojärjestelmien kanssa, ne on nyt suurimmalta osin selätetty, Hakari vakuuttaa.

– Hoitoon kyllä pääsee, sen kanssa ei ole ongelmaa.

Palkanmaksun lisäksi inhimilliset asiat huolettavat uudistuksen pyörteissä.

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö on ollut tiukilla jo pelkästään koronan takia pian kolme vuotta. Sen lisäksi henkilöstöpula on vaivannut alaa jo pidempään. Sote-uudistusta on tehty kyselyn arvioiden sekä Ahosen mukaan äärimmilleen pingottuneina.

– Monilla on vanha virka kunnassa tai kuntayhtymässä, ja samalla on tehty uutta hyvinvointialuetta. On ollut niin sanotusti kaksi työtä, Ahonen sanoo.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi hyvinvointialueille siirtyi jokaisen alueen pelastustoiminta. Pelastustoimen arjessa muutos ei ole STM:n mukaan näkynyt, vaan kaikki on sujunut normaalisti.

Miltä hyvinvointialueiden aloittaminen on sinulle näyttänyt? Voit keskustella aiheesta torstaihin 5.1. klo 23:een asti.