Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään kolmen kuukauden kuluttua huhtikuussa, mutta miten urheilu ja liikunta näkyvät puolueiden vaaliteemoissa?
Yle Urheilu keräsi torstaina eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat Suureen puheenjohtajatenttiin keskustelemaan huippu-urheilusta, liikunnasta ja liikkumattomuudesta.
Liikkumattomuuden ongelmista on puhuttu vuosien ajan, mutta kriisi tuntuu paisuvan ja koskettavan kaikkia lapsista vanhuksiin. Joulukuussa julkaistut tuoreet Move-mittaukset paljastivat, että jopa 40 prosentilla 5–8-luokkalaisista oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka vaikeuttaa arjessa jaksamista.
UKK-instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuudesta kertyy Suomelle vuosittain jopa 3,2 miljardin euron kustannukset. Potista esimerkiksi tuloverojen menetyksen osuuden on arvioitu olevan noin 1 843 miljoonaa euroa, ikääntyneiden laitoshoidon 419 miljoonaa euroa ja sairauspoissaolojen 56 miljoonaa euroa.
Näin puoluejohtajat puuttuisivat ongelmaan
Puoluejohtajista kaikki olivat yksimielisiä siitä, että valtiovallan pitäisi tehdä enemmän liikkumattomuuden aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi.
– On koko yhteiskunnan asia, että Suomi on paremmassa kunnossa. Meidän pitää saada sosiaali- ja terveysministeriö mukaan, puolustusministeriö mukaan, työ- ja elinkeinoministeriö mukaan, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari aloitti.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra oli eniten huolissaan lasten liikkumattomuudesta.
– Esitän, että kouluissa opetettavaa liikuntaa lisätään ja koulujen pihoista tehtäisiin enemmän liikunnallisia.
Kokoomuksen Petteri Orpo oli Purran kanssa samoilla linjoilla, että tärkeintä olisi lisätä juuri lasten ja nuorten liikuntaa.
– Lisäisin koulujen yhteyteen lisää harrastusmahdollisuuksia. Tätä voisi tehdä yhdessä kuntien ja seurojen kanssa, Orpo näki.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson panostaisi Purran tavoin koulujen pihoihin.
– Enemmän välineitä ja parempia urheilukenttiä. Pihoja kannattaa kehittää niin, että niistä tulisi lähiliikuntapaikkoja kenelle tahansa koulupäivän ulkopuolella.
Anderssonin tavoin vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo peräänkuulutti liikunnan tärkeyttä myös koulumatkoilla.
– Reittien tulee olla turvallisia. Liikkuminen pitäisi tuoda arkeen mukaan eri tavoilla, jotta se lähtisi lapsuudesta ja säilyisi koko elämän, Ohisalo ehdotti ja nosti esiin myös perheiden suosiota kasvattaneet retkikohteet, kansallispuistot.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson oli kollegoidensa kanssa samoilla linjoilla. Hän panostaisi aikuisten arkiliikuntaan ja ikäihmisten liikuntamahdollisuuksien helpottamiseen.
Lasten ja nuorten liikuntaa Henriksson oli valmis lisäämään myös muilla oppitunneilla.
– Ei niin, että istutaan huoneessa, vaan ollaan ulkona, liikutaan ja tutustutaan yhteiskuntaan. Harrastamisen Suomen mallin voisi ulottaa myös toiselle asteelle.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin ehdotus liikunnan lisäämiseksi oli varsin konkreettinen.
– Liikunnallinen elämäntapa omaksutaan lapsena ja nuorena. Aloitetaan sen tähden vauvasta, pistetään äitiyspakkaukseen pallo mukaan.
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo aloittaisi liikunnan lisäämisen kouluista ja yrityksistä.
– Tanskan mallin mukaan siellä on joka päivä tunti liikuntaa. Meidän pitäisi lisätä koululiikuntaa enemmän kuin yksi, kaksi tai kolme tuntia. Kun eläkeikää pidennetään koko ajan, yritykset pitäisi saada mukaan. Tehokkuus nousee ja eläkeikää on helpompi nostaa, kun työntekijät ovat hyvässä kunnossa.
Keskustan varapuheenjohtaja ja liikunnasta vastaava ministeri Petri Honkonen oli erityisen huolissaan ikäihmisistä.
– Hyvä keino on terveydenhuollon yhteydessä neuvonta ja ohjaaminen liikuntaharrastuksiin. Periaate on kuitenkin se, että ei valtio ihmistä pane liikkeelle, vaan kyllä ihmisen pitää ottaa myös itse vastuuta liikkumattomuudesta.
Lisää tukea huippu-urheilulle, mutta mistä rahoitus?
Kaikki puoluejohtajat olivat yksimielisiä myös sen suhteen, että huippu-urheilun tukea ei tulisi leikata – pikemminkin lisätä.
Sari Essayah (kd) muistutti, että kaikki huippu-urheilijat ovat suomalaisen seuratoiminnan tuotoksia.
– Kysymys on koko meidän liikunta- ja urheilujärjestelmän rahoituksesta. Kun se pidetään kunnossa, silloin tulee myös huippu-urheilijoita.
Ville Skinnari (sd) muistutti huippu-urheilun merkityksestä Suomen maakuvalle.
– Huippu-urheilu tukee meidän kansainvälistymistämme, meidän kauppaamme, meidän ulkopolitiikkaamme, aivan kaikkea.
Suomalaista liikuntaa ja urheilua on perinteisesti rahoitettu suurilta osin veikkausvoittovaroin. Liikunnalle ja urheilulle on korvamerkitty veikkausvoittovaroista noin 150 miljoonaa euroa, josta Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut valtionavustuksia muun muassa liikunta- ja urheilujärjestöille sekä seuroille, liikuntapaikkarakentamiseen ja kuntien liikuntatoimintaan.
Jatkossa veikkausvoittovarat siirtyvät kokonaisuudessaan valtion budjettiin ja urheilun ja liikunnan kytkös veikkausvoittovaroihin katkeaa.
Liikunnan ja urheilun rahoitus ja sen riittävyys on puhuttanut pitkään etenkin urheilupiireissä.
Miten puoluejohtajat rahoituksen jatkossa järjestäisivät: opetus- ja kulttuuriministeriön kautta vai osana hyvinvointialuetta eli sosiaali- ja terveysministeriön kautta?
– Itse ajattelen, että Opetus- ja kulttuuriministeriö, jossa on paras osaaminen urheilusta, liikunnasta, suomalaisten liikuttamisesta on ehkä luontevin väylä rahoittaa jatkossakin muun muassa liikuntapaikkarahoittamista, Honkonen (kesk.) näki.
– Tarvitsemme saumatonta yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion eri toimijoiden välillä. Mielestäni on tyypillinen suomalainen ajattelutapa, että mietitään, mistä lokerosta raha otetaan. Pitäisi miettiä, miten me saamme suurimman vaikuttavuuden, että ihmiset liikkuvat, Henriksson (rkp) sanoi.
Juttua muokattu 13.1. : Eduskuntavaalit järjestetään kolmen kuukauden kuluttua, ei neljän.